Eilinen päivä päättyi kuumeenpoikaseen ja läpsähdinkin lopenuupuneena sänkyyni parin peiton alle jo kahdeksan aikoihin. Ukko, jonka kuorsaus on aina infernaalisen kovaa, valitteli aamulla unenpuutettaan kuorsaukseni vuoksi. Vuoroin vieraissa. :)
Tänä aamuna lämpölukemat olivatkin jo normaalit 35,2. Olo kuitenkin on vetämättömän surkea. Se saattaa kyllä johtua siitäkin, että vasta toinen kahvimukillinen on menossa.
Jotenkin sitä taas on itsesä kokoon kasattava ja saatava hommat alkuun. Vartin kuluttua tulee kengittäjä - se, jonka piti eilen jo tulla, mutta oli kuulemma nukahtanut sohvalle - laittamaan Vissalle uuden etukengän. Sitten alkaa taas tapetointiurakka. Onneksi yli puolet on jo tehtynä, joten homma valmistunee tänään.
---
Tulee ihan mieleen yhden työkaverini hissikertomus. Hän oli maanantaiaamuna ollut hississä aivan lysähtäneenä ja unisena menossa töihin ja naapurifirman mies oli hänet nähtyään tokaissut: "Täynnä intoa?"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti