Kaikki loppuu aikanaan

Tällä kertaa loppumassa on kolmeviikkoinen loma. Säänä on ollut pääasiassa hellettä, mikä on mukavasti estänyt siivousintoilun ja ikävästi vähentänyt ratsastusintoa.  Paarmat ovat myös vaikuttaneet jälkimmäiseen.

Mukavaa on kuitenkin ollut, joten ei tässä mitään valittamista ole.  Työ on hyvä juttu olemassa, muuten loppuu äkkiä ne oravannahat, joilla sitten voi vapaa-aikana tehdä kaikkea kivaa.

Tämän viikon alussa pälkähti päähän mennä pitkästä aikaa Tallinnaan ja päivän varoitusajalla piipahdimme siellä - minä, ukkokulta, poikamme Mikko ja Mikon tyttöystävä Suvi.  Oli kiva päivä. Sää oli mitä mainioin ja ruoka hyvää.  Olutkin maistui joka paikassa, missä sitä päätimme juoda.

Lähes kaikki katulamput oli kukitettu kauniisti

Taidetta kujalla.

Kiva possujuttu :)

Näitä villamyssyjä ja lapasia on aina kaupan ja ne ovat kovin kauniita.

Loppuviikoksi Disan elämää sitten tuli ilahduttamaan useampikin koiruus: Louhi tuli hoitoon ja Jekku ja Rami viipyivät useana päivänä, kun pojat teki sopuisana autonkorjuuhommia.

Nämä kolme kaverusta jaksavat juosta ja painia

Ja tosiaan, huomenna on huonommin - sikäli että aamulla on lähdettävä töihin. Just olin oppinut nukkumaan aamuisin yhdeksään.

Heinäkuun syntymäpäiväsankareita

Viime viikolla (4.7.) täytti ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa islanninhevoskasvattini Isíng frá Gamlibaer 9 vuotta. Vanha ihmettely nopeasti kiitävistä vuosista on totta tässäkin kohtaa.  Isíng alkaa olla muuttunut täysin valkoiseksi vuosien myötä ja on parhaimmillaan se satuhevonen, josta joskus pikkutyttönä haaveilin.

Kasvatus on onnistunut hyvin, Isíng on hyväntahtoinen ja helppo hevonen, jota on mukava ratsastaa.  Siltä löytyy liikettä ja eteenpäinpyrkimystä, mutta jarrut eivät ole tainneet kadota kuin kerran.

Tämän päivän syttärisankari on myös hyväntahtoinen, taipuisa ja helppo tapaus. Pikkuislantilaisemme Disa täyttää tänään vuoden.  Merkkipäivän kunniaksi käytiin uimassa.

Kesän rantamissi. Ihmisellä pidettäisiin outona tuota kielen riiputusta.

Tomerana häntä pystyssä ensin tullaan...

... ja sitten mennään. Ympyrää uiminen sinne tänne on kivaa!

 Kyllä kesä on hienoa aikaa!

ERI -putki päällä

Tänään oli vuorossa Hyvinkään näyttely.  Lähdin matkaan tuossa puoli yhdentoista aikoihin ja olin etukäteen arvioinut, että Disa arvosteltaisiin joskus kahden maissa.

Perillä oltiin puoli kahdentoista maissa ja lampustelin kaikessa rauhassa kohti kehää. Tuttuja lägiläisiä oli esittämässä huskyjään ja virittelin rauhassa uuden retkituolini kehän laidalle. Ajattelin, että on hyvää aikaa totuttautua tunnelmaan.

Kehässä oli koira nro 404 ja meidän numero oli 413 - ihan kiva, että päätettiin olla ajoissa paikalla!  Toinenkin islantilainen oli paikalla ja jutustelimme hetken niitä näitä, kunnes Disa kutsuttiin kehään.

Tuomari - Esko Nummijärvi - katsoi ensin hampaat (sai tietty pusun Disalta) ja käski sitten juoksuttamaan koiraa ympäri.  Minä juoksutin ja tuomari selaili vihkoaan, jossa ilmeisesti oli rotumääritelmä ja arvosteluohjeet.  Laitoin Disan seisomaan ja sitten tuomari sanoi, että voisin juoksuttaa uudeelleen, koska haluaisi nähdä koiran uudelleen liikeessä. (Hieman olen sitä mieltä, ettei ekalla kertaa ehkä ehtinyt nähdä koiraa olenkaan.)

Sitten pysäytin Disan seisomaan ja se seisoi jokseenkin terhakkaana ottaen huomioon lämpötilan vähintäin  35C auringossa, olettaisin.

Arvostelu: "Rotutyyppi: mittasuhteiltaan oikea. Oikeanmuot. pää, vaaleat silmät. Kallo-osa voisi olla tasaisempi. Kookkaat korvat, jotka voisivat olla terävämmät. Hyvä selkä. Melko hyvä häntä. Hyvä rintakehä & oikea-asentoiset raajat- Koiran pitäisi esiintyä ryhdikkäämmin. JUN ERI JUK1"

Tuomari kertoi koiran olevan hieno, mutta sen pitäisi esiintyä ryhdikkäämmin ja siksi ei serttiä tule tällä kertaa.  Huomasi kuitenkin, että helle saattaa vaikuttaa esiintymiseen.

Muita näyttelyitä ei nyt ole suunnitelmissa - varmaan kannattaa odottaa, että Disa siirtyy avoimeen luokkaan ja "kypsyy" hieman.  Olin ihan iloinen, että emme voittaneet - oli kuitenkin kiva päästä heti kotiin vilvoittelemaan ja päiväunille.

Karjaan näyttely

Kuumat kesäpäivät jatkuvat.  Lomani on juuri alkanut. Liian kuuma minkään tekemiseen, joten on tullut lepäiltyä pari päivää ihan tehokkaasti.

Tänään oli vuorossa Karjaan koiranäyttely Disan kanssa. Ensimmäinen virallinen näyttely Disalle. Islanninlammaskoiria oli ilmoitettu 3 kpl, mutta perillä kuulin, että Minttu-sisko oli saanut samalta tuomarilta jo eilen sertin, joten se ei ilmestynyt paikalle.

Sisu-areenan pihalla oli kuumaa eikä juurikaan tuullut.  Minäkin olin varustautunut oikein hatulla, vuosiin en ole sellaista päähäni kesällä laittanut, mutta nyt pelkäsin sen verran auringonpistosta, että väänsin lierihatun väkisin päähäni.

Paikalla piti olla ennen klo 12 - oma arvostelumme olisi noin klo 14, joten aikaa odotteluun oli yllinkyllin. Pystytin pienen jakkarani pihalle ja aloin haistella ilmapiiriä.  Disa käyttäytyi omaan tapaansa tyynesti ja kiltisti.  Se ei riuhtonut, ei haukkunut, ei pyrkinyt liikoja tekemään tuttavuutta muihin koiriin eikä ihmisiin. Ihanteellinen kumppani väkijoukkoihin!

Toinen paikalle tullut islanninlammaskoira oli Honkasen Sannan valioluokassa esitettävä Blenmarin Adda Idadottir. Sanna tuli esittäytymään ja meillä riitti kyllä odotteluaikana juttua mukavasti.  Kehässä oli käynyt meitä ennen pyörähtämässä lapinkoiransa kanssa Kuuman hevosista tuttu Pia ja hänenkin kanssaan tuli jutusteltua.

Sitten tulikin meidä vuoro.  Virittelin näyttelyhihnan koiran kaulaan ja kipitin tuomarin luokse.  Hän ilmoitti ensin haluavansa tarkistaa koiran pallit ja totesin, ettei niitä toivottavasti löydy, koska koira on narttu.  Tuomari oli naureskellen samaa mieltä toivotusta tarkistustuloksesta.

Disa ravasti tosi kauniisti ja seisoikin melko mukavasti. Ajoittain oli jopa häntä pystyssä. Tuomarina toimi Pekka Teini ja arvostelu kuului:

"Mittasuhteiltaan oikea, lupaava, hyvin  liikkuva nuori narttu. Oikealinjainen pää, hieman kookkaat korvat. Sievä sukupuolileimaltaan.  Edessä hyvä rakenne & takana hyväasentoinen lantio. Voima & lihaskunto tulee myöhemmin. Hyvin laadukas nuoren koiran turkki. Mukava käytös. Kannukset ok. JUN ERI JUK 1."

Arvostelun jälkeen tuomari totesi Disan olevan todella kaunis ja lupavaa yksilö ja vieläpä erittäin miellyttäväkäytöksinen, mutta sen verran vielä kesken, ettei vielä anneta sertiä.  Sanoi kuitenkin, että rungon muoto ja linjakkaat liikkeet ovat juuri sitä, mitä paimenelta odotetaankin.

Ihan olen tyytyväinen lopputulokseen.  Ensi lauantaina Hyvinkäällä on toinen näyttely ja muihin en sitten ole Disaa vielä ilmoittanutkaan.

Tässä pikkuinen kaunotar kirmaa voikukissa.  Onkohan toinen korva tippunut?