Hän: Ei, ihan normipäivä, flunssaa pukkaa.
Minä: Hyvää hopeahääpäivää, kulta.
Hän: Ai, miten se tällain maanantaina? (Hymy)
Minä: Jaa-a, eikö ole hämmentävää. (Hymy)
Hän: Yhtään muistanu. Miksei missään ollu keltaisia lappuja seinällä.
Minä: Niinpä. Tuot sitten kukkia illalla, jos muistat. Ajele erityisen varovasti ja hyvää työpäivää.
Hän: Oikeestiko me oltiin tosiaan Lapissa viikko ennen Vappua eikä ollut noin sohjoista?
Minä: Oikeesti oltiin. Silloin oli vuodet kylmempiä.
Hän: Näkemisiin. (Lähtee töihin.)
Kevät on tullut etukuistillekin. |
3 kommenttia:
Niin ne yhteisetkin vuodet vierii.....ja paranee vanhetessaan. Tietää, vaikkei joka kerta mainitakkaan....jo pelkkä hymy riittää.
Onnea yhteiselle elämällenne!
Kiva ruokkia kaloja! Aila
Voi ihanaa teitä pupusia. <3 Onnea ja toinen samanlainen setti perään. :)
Lähetä kommentti