Kirsikkapuu kukkii pihallamme niin ihanasti |
Tähän toukokuuhun on mahtunut mukavia juttuja. Äitienpäivänä Maija ja poikaystävänsä Hannu (vai pitäisikö sanoa avomiehensä, kun asuvat yhdessä?) tulivat Lapista piipahtamaan täällä etelässä ja saimme viettää heidän kanssaan muutaman mukavan päivän.
Äitienpäivänä söimme yhdessä etukuistilla illallisen, jonka valmistimmekin yhdessä. Oli mukavaa. Maanantaina matkasimme Halkjärvelle katsomaan, mitä ukkokulta on siellä saanut aikaan. Sielläkin grillasimme lounaan ja nautimme kesäisestä päivästä.
Nuoret kävivät soutelemassa läheisellä saarella. Tunnelmallinen hetki. |
Maija kerkisi jopa Vissan selkäänkin. (Hetkeä ennen kuvanottoa kuului pellolta melkoinen muksaus, kun Vissa ilopukitti nauravan Maijan selästään.) |
Tämänkertaiset solumyrkkyhoidot väsyttävät enemmän kuin aiempi satsi, mutta olen silti yrittänyt päivittäin tehdä jotain. Välillä on ollut pakko siirtää tehtävälistaa seuraaville päiville, kun ei ole jaksanut, mutta olen toki jotain saanut joka päivä tehdyksi. Olen yrittänyt lenkkeillä koirien kanssa, tehdä arkisia askareita ja laittaa hiukan kukkia ulos ilahduttamaan mieltä. Jotain varmaan kertoo se, että usein tehtävälistalta siirtyy imurointi seuraavalle päivälle.
Disa ja Kleppa ovat nauttineet parin km:n lenkeistä ja pääosin ne ovat pysyneet vapainakin matkassa. Välillä Disa tekee jonkin pitemmän piston metsään, mutta se on tullut nopeasti takaisin. |
Kanatkin pääsivät lopulta kesäkanlan puolelle, hommaa hieman viivästytti se, että ulkotarhan katto ja muutama tolppa oli taas romahtanut lumen painosta.
Kyllä taas kanat olivat mielissään, kun saivat isomman alueen kuopsuteltavaksi. |
Lahjaksi saatu kasvihuone on edennyt hieman, eiköhän se piakkoin saada pystyyn. Nyt se on vielä pihalla palapelinä, mutta olen toiveikas projektin suhteen.
Ukkokulta on saanut jo perustukset valmiiksi. kunhan saadaan hieman apukäsiä paikalle, niin eiköhän se siitä etene. |
Muuten kasvihuone on vielä palapelinä pihalla. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti