sunnuntai, huhtikuuta 12, 2015

Kalliolle, kukkulalle majani minä rakennan...

Pitkäperjantaina lähdettiin aamuvirkkuina kohti mökkitonttia yhdessä Mikon kanssa. Mikko ja ukkokulta rakensivat uuteen puuseehen seiniä, jotta tulevalla viikolla talkoomiehillä olisi hädän tullen suojaisa paikka asioida.  Puuseehän jäi talven ajaksi ilman seiniä ja lattioita, kun purimme vanha puuseen mökin tieltä.


Siinä se puuseekota vauhdilla valmistuu -
kohta vois istuskella ja nauttia järvimaisemasta samalla

Kaislan kuviot

Pääsimme myös testaamaan uutta pallogrilliä - hyvin toimi ja makkarat maistuivat

En muuten lainkaan ymmärrä, mikä järki tontin edellisillä omistajilla on ollut, kun ovat rakentaneet puuseen aivan keskelle tonttia, paraatipaikalle. Tosin tontilta kaikkialta löytyneistä (tontin rajalta, maahan kaivettuina, puretun vessan katon sisältä jne.) salmiakkaikossupulloista voi ehkä päätellä jotain...

Pääsiäislauantaina pidettiin vapaata mökkihommista, käytiin ostamassa ennakkosynttärilahja Wilmalle ja oltiin muutenkin rauhaksiin, mutta pääsiäissunnuntaina jatkui puuseen teko - tällä kertaa matkaan lähtivät Lahtiset.  Nyt oli vuorossa etuseinät ja lattiat sekä portaat valtaistumelle.

Wilma leikki laiturilla pet shop -hahmojen kanssa

Arska testaa ja Wilma valokuvaa
 Edellisen kuvan oton jälkeen ukkokulta ja Arska päättivät, että rakennelma on sittenkin liian ylhäällä ja lattian teko alkoi lähes alusta.  Sää ei ihan suosinut, joten me tytöt päätimme lähteä lämpimiksemme pienelle kävelylenkille.  Ihan jo senkin vuoksi se oli kannatettavaa, että meidän mahdollisesti julkilausumamme kommentit saattaisivat aiheuttaa eripuraa talkooväen kesken.

Ja lounaaksi, ylläri-ylläri, taas pallogrillissä paitettua makkaraa

Kevät tulee kohisten, läheinen puropahanen virtaa varsin näyttävästi

Pääsiäsimaanantaina lähdettiin omalla porukalla liikkeelle - edelleen puuseetä rakentamaan. Tällä kertaa Disa ja Kleppakin pääsivät matkaan ja kyllä niillä olikin rattoisaa, kun kurjet ja joutsenet lentelivät tonttimme yli vähän väliä.  (Tällä kertaa minuakaan ei hirvittänyt, koska järvi ei enää ollut jäässä).  Kleppa tosin kerran juoksi laiturille liian kovaa ja mulskahti umpsukkeluksiin hyiseen veteen, mutta ei se hirveästi vauhtia haitannut.

Laiturin päässä on hyvä tarkkailla järvellä huutavia lintuja


Pikkuhiljaa se valmistuu
Tiistain, keskiviikon ja torstain tein itse palkkatöitä.  Ukkokulta kävi joka päivä tontilla.  Parina päivänä hän kärräsi tavaraa paikalle, sementtiä, lankkuja, valumuotteja, lapioita, kottikärryjä ja mitä kaikkea tarvitaankaan.  Yhden päivän hän vietti parin kaverinsa kanssa vaakittaen talon paikkaa.  Kyllä pienekin mökin rakentamisessa on paljon työvaiheita.

Perjantaina lähdimme taas kahdestaan, koirat mukana ja tällä kertaa hommana oli takanpohjan laudoitus ja valumuottien saaminen vaakaan. Kyllä oli illalla selkä kipeä, kun oli kumarreltu vatupassin kanssa koko päivä ja välillä lapioitu hiekkaa.  Ei tarvinnut paljon illalla unta odotella.

Nyt oli Disan vuoro innostua liikaa ja tipahtaa laiturilta veteen joutsenjahdissa.  Disa otti asian rauhallisemmin kuin Kleppa edellisellä kerralla. Kleppahan siis itki ja pyöri heinikossa varsin onnettomana oman pulahduksensa jälkeen.

Tässäpä työmaa aamulla

Takan ja piipun pohja saatiin laudoitettua
Eilen, lauantaina, oli sitten odotettu talkoopäivä.  Paikalle kerääntyi aamuyhdeksältä 5 reipasta miestä ja minä muonitusmestarin ominaisuudessa. Nopeasti oli sähköjohdot vedetty oikeisiin paikkoihin ja kärräystiet tehty ja päästiin valuhommiin.  30 vuotta vanha betonimylly, jonka hankimme oman talomme tekoa varten, pyörähti yskimättä käyntiin ja niin päästiin hommiin.

Siitä se lähtee: pojat miettivät myllyn sijoitusta ja sekoitussuhteita

Ensimmäinen satsi ensimmäiseen valumuottiin!

Sää suosi, oli varmaankin +15C lämmintä ja aurinko paistoi täydeltä terältä. Aivan mahtava talkookeli!  Talkooväki oli reipasta ja henki oli mukava, kyllä oli hieno päivä!  Talkooruuaksi oli jälleen makkaraa, jota kyllä jo tämän viikon jälkeen alkaa itsellä tulla korvistakin.  Seuraavaksi pitää tehdä vaikka jotain folionyyttejä tjtn, ettei ihan muutu itsekin makkaraksi.

Aika tarkkana saa kärrykuski olla,
ettei lasti lipsahda lankulta.
Arskakin pääsi myllärinhommista välillä kärräämään

Iloiset myllärit

Mitä siellä tapahtuu?

Valmista tuli!
Minulla oli aikaa ihailla kaislojen heijastusta aurinkoisella järvellä
ja nauttia sinivuokkojen heleästä väristä
Seuraavaksi sitten kuivumisen jälkeen pilarien muuraus, joka ukkokulta hoitanee sillä aikaa, kun minä taas vietän pikkulomasen Levillä.

Olen niin iloinen, että talkoot menivät hyvin ja pääsemme taas jatkamaan hommia tontilla.  Vapun jälkeiselä viikolla tulevatkin sitten mökin hirret ja talotehtaan pystytysporukka.  Siitä lisää sitten!


Ei kommentteja: