Tasapaksua arkea

Vappukin meni jo. Ei mennyt niin railakkaasti kuin nuoruusaikoina. Lämmitimme kylpytynnyrin ja istuksimme siellä ukkokullan kanssa Fresitaa skoolaten. Illalla syötiin perinteisiä dippijuttuja, lihapullia, prinssinnakkeja, kurkkua ja kukkakaalia sekä perunasalaattia. Vappuviikonloppu oli kolea eikä houkutellut laisinkaan ulkoiluun, joten sisätiloissa meni suurin osa ajasta.  Ensi viikonlopusta on luvattu lämpimämpää.

Vapunpäivän aamuna jouduimme murtautumaan mummolaan, mummo ei ollut päässyt sängystä ylös. Mitään varsinaista syytä asialle ei löytynyt, mummoa vain huimasi. Ambulanssiväki totesi mummon kuivuneen, joten ehkäpä huimaus johtui sitten siitä. Eilen mummo pääsi kotiin terveyskeskuksen vuodeosastolta, ehkä aavistuksen huterampana kuin edellisviikolla, mutta varsin nopsaan nousi mummon jalka, jotta pääsisi autoon ja pois tylsästä sairaalasta. Ensi viikolla tulee kotiapu kartoittamaan tilanteen ja mummo saanee jonkin verran kotiapua. Hyvä niin. Hieman olin paikoitelleen pettynyt terveyskeskuksen toimintaan, saimme mm. yhdessä vaiheessa tiedon, että mummon jalka oli murtunut.  Seuraavana päivänä selvisi, että kyseessä olikin naapurihuoneen mummo... huoh. Mummon suurin ongelma lienee kuitenkin vanhuus - onhan sitä lasissa jo melkein 90 vuotta.

Tänään on perjantai. Viikko on mennyt kokonaan etätöissä. Varsin paljon sitä säästää aikaa ja rahaa, kun ei tarvitse lähteä konttorille hommiin. En kyllä tiedä, mihin sen säästyneen ajan olen käyttänyt. Olisipa muuten metkaa, kun voisi oikeasti säästää aikaa. Minä ainakin panostaisin enenmmän vapaisiin ja viikonloppuun, jos sellainen mahdollisuus olisi olemassa.

Keskiviikkona työporukkaamme oli kutsuttu Rush'n konserttiin. Varsin rajua rokkia pojat soittivat, vaikka olivatkin ulkonäöltään lähinnä kuin eläkkeellä olevia konttorirottia.  Etenkin rumpusoolot olivat mahtavia.

Valtavan kokoinen, hyvälaatuinen screeni oli show'n oleellinen osa.

Huomasin kyllä tulleeni vanhaksi ja rutinoituneeksi, kun kelloakin katsomatta tiesin, että se on 22 ja minulla nukkuma-aika. Urheasti kuitenkin jaksoin konsertin loppuun asti. Eilinen päivä oli kyllä aika unelias, kun en päässyt aamulla suihkuun. Oli unohtunut öljyn tilaus ja se oli lopussa, joten oli tarjolla vain kaivokylmä suihku. Olisihan se tosin virkistänyt, mutta päätin jättää kokeilematta.

Mutta nyt työn kimppuun - illalla ehkä voisi jaksaa ratsastaakin. Kaisa on luvannut tulla avustamaan hevosten valokuvauksessa.  Tilasin Kaakkolan satula-auton ja sinne on hyvä toimittaa valokuvia etukäteen, jotta tietävät, millaisia satuloita ottavat mukaan.

---

"En tarvitse mitään niin paljon, kuin hunajaa..." sanoi Puh katsoessaan Ristoa ja Nasua "...paitsi ystäviä.." Ystävyys on sitä kun laittaa silmänsä kiinni ja ajattelee ystäväänsä. Silloin poskilihakset alkavat vetäytyä korvia kohti niin, että kaikki rypytkin siliävät. - Nalle Puh