Eilinenkin meni ihan kokonaan agilityhommissa ja tänään jatkuu. Ihmeellisen vaikeaa on agilityn alkeiden opettaminen. Sitä eilen opeteltiin klo 10-19 ja ihan vain pintaraapaisu saatiin aikaiseksi. Mutta tärkeintä on muistaa, että hännän pitää heilua. Ilman sitä ei ole motivaatiot kohdallaan. Osuva on myös Marjun motto: "Ravistellaan ennen käyttöä." Eli koiran pitäisi olla innokas ja hyvässä vireessä lähtiessään suorittamaan. Nämä kun muistaisi, niin olisi jo aika hyvä.
Illalla istuttiin Salimäenpolulla porukalla juttelemassa ja katseltiin muutama vanha agilityvideo. Omaakin suoritustani vuodelta 2002 Nitin kanssa sain katsella. Mukavaa oli nähdä Nitin ilo suorittaa ja kauheaa oli havaita, että jo silloin olin liian lihava.
Olen onnellinen siitä, että oman seurani suhtautuminen agilityyn on edelleen avoin. Emme ole suljettu piiri, joka antaa jäsenilleen typeriä sääntöjä, vaan avoimesti muiden kanssa yhteistyötä tekevä järjestö. Iloinen, osaava ja innokas ilmapiiri tulee vielä kantamaan runsaan ja menestyksekkään hedelmän. Kohta seuramme on yksi parhaista, sanokaa minun(kin) sanoneen.
Toinen asia, mistä olen seurassamme onnellinen on panostus kouluttajien osaamiseen, intoon ja yhteistyöhön. Into tarttuu muihinkin jäseniimme ja siitä kasvaa hyvä seurahenki ja loistava agilitykulttuuri. Päällimäisenä koiran hyvä kohtelu ja ystävällinen tapa kohdella koulutettavia.
---
No, nyt lähdetään oppimaan lisää. Hauskaa päivää muillekin, taas kerran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti