Ensimmäinen kesäpäivä

Tänään oli mielestäni ensimmäinen kesäpäivä.  Heti aamulla aurinko paistoi ja kuulin ensimmäisen kerran käen kukunnan.  Se käki olikin aivan höyrypäinen ja kukkui ja kukkui ja kukkui.  Lapsena minulle opetettiin, että kun kuulet käen kukkuva ja lasket kukunnat, niin tiedät, montako elinvuotta sinulla on jäljellä.  Vaikeaa uskoa, että minullakin vielä satoja vuosia on edessä.  No, jos kunnossa pysyn, niin mikä ettei?

Ihana vihreys, Disalla ja Klepalla kauhea kiire syömään ruohoa heti aamusta

Ei enää hiirenkorvalla

Kun olin saanut aamukahvin juoduksi, päätin saada siivotuksi kesäkanalan, jotta kanat pääsisivät lopultakin kuopsuttelemaan ulos ja kukko pääsee ilahduttamaan naapureita  kiekumalla kolmen maissa aamulla.  Syksyllä olin toki jo jonkin verran siivonnutkin kesäkanalan puolta, nyt piti vain tuoda uusi turvepaali sisälle, laittaa yksi tippunut ikkunaruutu paikoilleen ja kuljettaa kanojen ruoka- ja vesiastiat uuteen paikkaan.

Ukkokulta oli jo viikolla korjannut yhden katkenneen aitatolpan ja virittänyt kanalan kattoverkon uudelleen kuntoon.  Käytämme kattoverkkona rastasverkkoa ja se irtoilee aina talvella lumen painosta.  Niin tänäkin talvena, vaikkei lunta juuri edes ollut.

Kanalassa on kolme uutta pikkukanaa, 10-viikkoa vanhoja. Hain ne pari viikkoa sitten poikastuottajalta tuosta Vihdistä, ihan läheltä, korvaamaan kolmea valitettavassa onnettomuudessa menehtynyttä kanasta. Ne eivät ole vielä koskaan olleet ulkona ja ajattelinkin, että niiden seuraaminen uudessa tilanteessa on hauskaa.

Niitä arastuttaa kovin vanhat kanat ja kukko, yleensä ne ovat noin 25 neliösenttimetrin alueella piipittämässä kimppaan.  Kutsun niitä yleisnimellä 'pulut'.

Sain kaikki kanat ja kukon siirretyksi kahdella kantoreissulla, laatikossa pari-kolme kerrallaan. Aikuiset kanat ja kukko syöksyivät heti ulos kuopimaan sydämensä kyllyydestä.  Kukko myös kiekui täysin rinnoin:  täältä tullaan, kesä!

Pulut tuuppasin luukusta pihalle ja ne jäivät perin juurin hämmentyneinä
kyyhöttämääm juuri siihen, mihin ne tuuppasin.

Kukko komistuu vanhetessaan. (Mutta kiltti se ei ole!)

Olin jonkin aikaa poissa, piipahdin kaupassa ja sillä aikaa olivat pulutkin uskaltautuneet liikkeelle ja keksineet, kuinka kivaa ulkona on.  Ne olivat porukalla kylpemässä.  Varsin innoissaan olivat, ihania! Alla video pikkuisista:

Eilisiltakin oli mukava, kävimme katsomassa Sami Hedbergin shown Laurentiussalissa ja söimme sen jälkeen hyvän illallisen yhdessä Mikon ja Suvin kanssa.  Kiva, että vanhukset kelpaa seuraksi - ihan pyydetään ja ostetaan liputkin.

Huomenna puoli päivää menee agikisojen kuuluttajana pitkästä aikaa.  Ihan jees.