maanantaina, helmikuuta 26, 2007

Nestorin päivä

Tänään on juuri sopivasti Nestorin nimipäivä. Eikös sitä sanota, että on jäänyt nestoriksi, jos on hävinnyt jotain? Sanotaan myös, että hopea ei ole häpeä, joten päädyn siihen sanontaan.

Eilen oli issikkayhdistyksen vuosikokous ja olin ehdolla puheenjohtajaksi. Äänin 35-30 hävisin vaalin Aimolle. Voin vilpittömästi sanoa, että minua ei harmita yhtään. Onneksi elämässäni riittää tekemistä, luultavasti myös Sihyssä. Nyt pääsen toimintaan mukaan tavalla, jolla alunperin halusinkin eli aloittamalla hallituksessa "sivuhenkilönä" ja tutustumalla siten yhdistyksen toimintaan. Uskon myös, että Aimo halusi homman ja olen varma, että hän kykenee tehtävän hyvin hoitamaan. Minnan jälkeen saappaat ovat suuret, sillä niin tyylikkäästi ja karismaattisesti hän hommansa on hoitanut. Seuran elinvoimaakin osoittaa se, että puheenjohtajaksi on vaihtoehtoja - ensinhän näytti siltä, että olen ainoa ja sellainen ei mielestäni ole tervettä.

Kokous kesti muuten uskomattoman kauan - viisi tuntia. Pelkästään jäsenmaksusta päättäminen vuodelle 2008 kesti melkein tunnin keskusteluineen, lippuäänestyksineen ja kaikkineen. Loistavaa muuten, että jäsenmaksuun tulee vuoden kuluttua World Fengur-lukuoikeus kaikille jäsenille.

---

Ja täällä kotona on taas tyypillinen maanantaiaamu. Tytär ei lähde käyntiin millään. Taitaa olla vieteri poikki tai lataus huonona tai jotain. Täytynee mennä vetämään moottori käsin käyntiin. Onneksi tuo kuitenkin lähtee ilman ryyppyä. ;)

Hauskaa viikkoa kaikille! Kevättä on jo ilmassa, vaikka pakkasta onkin tänä aamuna -10C.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Vai niin siellä sitten kävi.. höh. Mutta uskon, että tämä oli parempi ratkaisu sun kannalta - nyt sulla on aikaa enemmän muille jutuille! Kuten kahvin keittämiselle minulle sunnuntaiaamupäivisin.

#krissenjutut -blogi kirjoitti...

Juu, ei mua tämä häviö kirpaissut oikeastaan yhtään. Oli tosi kiva kokoushenki siellä ja en hävennyt mitenkään huonoin äänin. Sellainenkin vaikuttaa...

Töissäkin tarjottiin lisää uusia haasteita, joita en olisi uskaltanut ottaa vastaan, mikäli tää pj-juttu olisi toteutunut... ja töissä haasteista maksetaan... hmmm.. Raadollista, mutta totta..