lauantaina, kesäkuuta 20, 2015

Kesä kaikilla, onni yksillä

Suomen kesä on lyhyt, mutta vähäluminen, sanotaan.  Tänä vuonna kesä on ollut melko viileä, hellelukemiin ei olla vielä päästy, mutta ei se estä nauttimasta kesästä.  Tässä muutamia kesäkuvia tältä vuodelta.

Yksi ilon aihe minulle on se, että Isíng on jälleen ratsastuskuntoinen.  Kaviokuumeilu näkyy enää etujalkojen jäykkyytenä, joka häipyy reippaiden lenkkien ja taivuttelun myötä päivä päivältä.  Tosin viime aikoina en ole tarpeeksi ehtinyt ystävääni liikutella.

Tässä ihailemme jälleen maisemiin saapuneita kesäpässejä.

Heinäpelto kasvaa kohinalla, koirat nauttivat sekä heinän syömisestä että sen seassa kirmailusta.

Hauskan värinen hämppis pongattiin Halkjärveltä

Yksi lauantai vietettiin Suomenlinnassa, hiukan tuli ikävä merta ja purjehdusta.
Meren suolainen tuoksu tuo niin paljon muistoja mieleen lapsuuden kesistä,
ettei sitä osaa edes sanoin kuvata.

Voikukat muuttuvat pieniksi laskuvarjohyppääjiksi.

Tässä Pink Panda -koristemansikka, jonka sain isältäni 2000-luvin alussa.

Ja heinä kasvaa edelleen...

Piiloleikki: "Missä Wilma" - Kleppa ei vielä tiedä, Disa on jo matkalla kohteeseen.

Riippukeinun rauhaa.

Minäkin uskaltauduin tikapuita pitkin Halkjärven mökin parvekkeelle. Kivat on järvinäkymät.

Juhannusruusu ei ehtinyt kukkaan juhannukseksi.
Juhannusaaton auringnlasku Hiidenveden rannassa

Kylän yhteinen juhannuskokko oli taasen hieno ja kuuma

Onni yksillä!

(Näitä kuvia otettiin kokolla runsaanlaisesti useista pareista, tämä oli onnistunein otos ja pari.)

Pelto oli kauniin utuinen, kun juhannusaattona puolenyön aikaan tultiin kotiin rannasta.
Keskikesän juhla on vietetty, huomenna on kesäpäivänseisaus ja sitten alamme liukua kohti syksyä.  Toivotaan, että loppukesästä saadaan vielä lämpimiäkin kelejä.

sunnuntaina, kesäkuuta 14, 2015

Parrasvaloissa


Helmikuun alussa istuskelin taas tässä tietokoneellani ja huomasin facebookissa ilmoituksen, jossa haettiin kiinnostuneita mukaan Pusulan kesäteatteriin.  Mukava keramiikkaryhmä, jossa olin ollut kevätkauden, oli loppumassa ja muutama päivä aiemmin oli ollut TV:ssä pieni dokumentti kesäteatterin tekemisestä. Olen aina ajatellut, että olisi mukavaa kokeilla näyttelemistä. Sitten tuli mieleen ajatus, että alan olla liian vanha juttujen siirtämiseen ja niin päätin lähteä katsomaan, huolittaisiko minut mukaan.

No, tuumasta toimeen ja palaveriin mukaan.  Pieni joukko hämmästynyttä porukkaa istui Ahjolassa pöydän ääressä, kun tupsahdin ovesta sisään ja kerroin olevani kiinnostunut pääsemään mukaan.  Hyvinhän nuo vastaanottivat ja kun tiedustelin, kuinka aikaaviepää hommaa tämä olisi, niin suureksi kummastuksekseni eteeni lyötiin harjoitusten aikataulu koko keväälle.  Vakuuttavaa suunnitelmallisuutta!

Näytelmäksi porukka oli valinnut Lumikin ja seitsemän kääpiötä. Teatteri on toiminut jo 11 vuotta ja tämä on ensimmäinen kerta, kun he esittävät lastennäytelmän.  Minä sain roolihahmokseni Nuhanenän.

Ensin alkuun harjoituksia oli noin joka toinen viikko, sitten huhtikuussa tahti kiihtyi jokaviikkoiseksi, toukokuussa harjoittelimme jo 3-5 kertaa viikossa. Meillä oli älyttömän mukavaa yhdessä.  Porukka on todella iloista ja kannustavaa ja tuon tapaisessa tekemisessä, jossa laitetaan itsensä kokonaan "peliin" tuntuu muodostuvan yhteinen sävel ja ystävyyskin.

Ennen harjoituksia ja esityksiä on aina lämmittelyksi jokin kiva leikki.
Tässä keskellä oleva ohjaajamme Make miettii, mitä tehtäisiin. 
Hänelle tyypillinen ele tuumaillessaan on tuo käsien yhteen hieronta.


Esityksiä meillä oli kesäkuun alussa ensi-ilta ja 4 varsinaista esitystä, mikä on ehkä vähän, mutta toisaalta mukavaa, ettei homma sido kiinni  koko kesäksi.  Syyskuussa on sitten toinen esitysviikko. Toivottavasti saamme silloin enemmän lapsia liikkeelle, nyt vaikutti välillä, että enemmistö katsojista oli aikuisia.

Lähes kaikki kääpiöt saivat sivurooliksi mielikuvityskeijukaverit. 
Minulla ei olekaan koskaan ennen ollut siipiä.
(c) Markku Virolainen 
Tässä siipiveikot takaapäin. Ollaan me siroja ja kauniita!
(c) Markku Virolainen

 Näytelmäharjoitusten kestäessä alkuun aika laiha käsikirjoitus sai lihaa ylleen inspiraation ja yhteisten ideoiden kautta.Puvustuksesta huolehtivat pääosin Marjatta ja Sari, jotka molemmat ovat taitavia käsityöihmisiä. Marjatan ompelukone surisi harjoitusten aikaan aika lailla eikä hän paljon ehtinyt omaa rooliaan edes harjoitella. Lavastuksen teki koko porukka yhdessä.

Tässä metsää viimeistelevät Mari ja Jaana
Muutamia kuvia esityksistä, kaikkien kuvaajia en tiedä (osa on poimittu teatterin fb-sivuilta).
Vanha Lumikki (Marjatta) ja nuori Lumikki (Laura) - ihan saman näköiset, eikö?


Peili, Paavon hieno roolisuoritus. 13-vuotias Paavo
osasi jokaisessa roolissa ottaa yleisön haltuun.
Orava (Harri), Lumikki (Laura) ja sika (Paavo) olivat yleisön suosikkeja
(c) Markku Virolainen
Tässä kääpiöt lauletaan uneen poikkeuksellisen kauniin tuutulaulun myötä
(c) Markku Virolainen
Hieman huonokuuloinen susi (Harri) kirvoitti myös katsomon naurut
(c) Teija Mesimäki
Kääpiöiden mökissä. Lysitkäs (Suvi), Viisas (Mari), Unelias (Sari), Jörö (Iiris),
Nuhanenä (minä), Ujo (Laura), Lumikki (Laura) ja lammas (Harri)
(c) Katja Juntunen
Jaana teki kuningattarena hienon suorituksen.  Hän oli ensikertalainen kuten minäkin
ja oli hienoa seurata, kuinka hän "kasvoi" rooliinsa harjoitusten myötä
Kaiken kaikkiaan esityksemme on saanut paljon positiivista palautetta ja pikkukatsojat ovat olleet innoissaan, kun ihan lopussa he pääsevät mukaan tannsimaan ja ovat saaneet halata Lumikkia, suurta idoliaan.  Aikuisillakin on esityksen kestäessä useamman kerran päässyt naurunhörähdys tarinan käänteille. 

Kevätkausi on ollut näytelmän teon myötä mukavaa aikaa.  Make, ohjaajamme, oli koko ajan ihanan kannustava ja innostava. Hän selvästi osaa ammattinsa ja ja on oikealla alalla.  Olen myös saanut uusia ystäviä ja ehkä löytänyt itsestänikin jotain uutta, ainakin uudenlaista virkeyttä tehdä juttuja.

Varmaan jatkossakin, kun saan jonkin idean tehdä jotain uutta, uskallan tarttua siihen  ja katsoa mitä tuleman pitää.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Syksyllä jatketaan! Tervetuloa katsomaan!

Viikolla 37 esitykset seuraavasti: 
to 10.9. klo 18.00
pe 11.9. klo 18.00
la 12.9. klo 16.00
su 13.9. klo 16.00