Lisäksi perhe-elämämme suurin kriisinaihe on sukat. Kun ukko ei löydä sukkaparia aamulla, se on vihainen kuin ampiainen. Syy moiseen on tietenkin vaimon. Kunnon kodinhengettärien pitäisi kulkea perässä ja kerätä sukat nopeasti pareiksi, kun ne tippuvat jalasta ja toimittaa ne koneeseen pareina, koneesta ulos pareina ja sitten vielä jonnekin ihanasti löydettäviksi pareina ja väriläjiteltuina kulloinkin valittujen housujen mukaan.
Kääk - ja pesukoneet syövät sukkia, senhän tietävät kaikki. Ja muutenkin, sukat vaeltavat itsekseen, senkin tietävät kaikki. Ja sukat kerääntyvät yhteen viettämään eriparibileitä, ihan varmasti. Täysin mahdoton tehtävä, mission impossible.
Lisäksi miehet ovat omituisia, käyttävät sukkia myös kesäisin. Karseaa.
---Onneksi auringonkukat ilahduttavat syksyisin, niin ei tarvitse pelkästään sukkia miettiä.
Yhtä aikaa!, sanoi akka kun yksin veti.
1 kommentti:
Nyt on pakko vinkata aivan loistavasta sukkakeksinnöstä, jolla meidän sukkien eriparibileet julmasti lopetettiin. Supi-sukkapidikkeet taidettiin joskus jopa valita vuoden turhakkeeksi, mutta turhake tai ei, niin jalasta pyykkikoriin, koneeseen, narulle ja kaappiin asti parina pysyvät sukat ovat liki arkipäivän luksusta ;)
Anna pussi niitä joululahjaksi, niin minäkin tein (piruuttani, mutta niin sitä erehtyy...).
Lähetä kommentti