Luin tuon perjantaina kirjoittamani tekstin ja "viikonlopulle ei ole paljon mitään ohjelmaa" tuntuu kyllä omituiselta lauseelta näin maanantaiaaamun vinkkelistä.
Perjantai-iltana poika sanoi tuovansa yhden kaverin kylpytynnyriin. Toi kuusi. Määrä ei kyllä haitannut, olivat ihan hauskoja tyyppejä edelleen. Ilta vaan venyi omaltakin oslata aika myöhäiseksi.
Lauantaina ukon sisko perheineen tuli kyläilemään ja taas vietimme aikaa kylpytynnyrin kanssa, me tytöt istuimme siellä huomaamattamme yli tunnin. Aika raukeaksi veti olon, jopa ilman viinin kanssa lutraamista. Ihan oli rattoisaa ja laittamani lämpimät voileivät tekivät kauppansa.
Sunnuntaina seitsemän aikoihin starttasimme Tuomarinkylään terrierien erikoisnäyttelyyn Marilynin kanssa. Palauduimme kolmen maissa iltapäivällä nälkäisinä ja uupuneina yhden punaisen muovinauhan kanssa. Arvostelu oli kyllä ihan ok, merkitsevintä oli liikeiden esittämisessä tämä "Needs more training". No älä, hyppelihiiriyökkipyökkimetsässä vai terrieri?
Sain myös samassa yhteydessä teetetyksi jalostustarkastuksen Marilynistä ja sen tulos antaa ymmärtää, ettei se ole tarpeeksi hyvälaatuinen pennutukseen. Cairneja on niin paljon, että mielestäni ei kannata käyttää huonolaatuisia yksilöitä siitokseen, joten kaipa me jätämme sen puuhan muille...
Pojan piti tulla sunnuntaina illalliselle, mutta samalla hetkellä, kun hän astui ovesta sisään, ukkonen jyrähti todella massiivisesti ja sähköt katkesivat. Ennuste sähkön takaisin saamiseksi oli yli kolme tuntia, joten kun olimme viettäneet yhteistä laatuaikaa (tytär, poika ja minä) nukkumalla parin tunnin päikkärit, niin vein pojan kaupan kautta omaan kotiinsa syömään. Tuo päiväunet on muuten yksi hyvä tapa tehdä yhdessä jotain ja samalla välttää turhat riidat. (vinkvink)
Illalla teimme vielä tyttären kanssa kolmen vartin vauhtilenkin hevosten kanssa. Félagi on ihan kuin eri hevonen, kun sillä on vetoapua.
Kymmennen maissa ilalla laitoin kynttilät palamaan kylpytynnyrin vierelle hankkimiimme lyhtyihin ja lötköttelin siellä jonkin aikaa kuumassa vedessä. Sitten jaksoinkin taas nukkua yöunet hyvin pitkistä päiväunista huolimatta.
---
Mutta nyt pitää sulkea kone ja loikkia autoon, työ ja ihana aamuruuhka ykköstiellä kutsuvat.
Hiljaa jonossa, kaikki saa mutt' komiat ensin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti