Eilinen positiivisuuskampanjan aloitus poiki kaksi hyvää asiaa: aamunavaukseksi poistin kuusesta koristeet ja päätin itselleni, että en karju uneliaalle perilliselle, vaikka hän ei saakaan itseään ylös sängystä. Päätös jopa piti ja auton ovi säästyi hieman, kun hän ei poistuessaan yrittänyt saada sitä enää osumaan kuljettajan jalkoihin. Tai mihin sillä paiskomisella nyt pyritään?
Illalla kävi ratsuttaja ja harmaa palloponi sai opetella pidätteitä ja peruutusta selästä käsin. Ei mikään tyhmä otus: Koska se sai palkkaa peruuttamisesta, se tarjosi sitä ihan muutenkin vaan. Jee: kohta mulla on maastoponi, jonka kanssa voi peruuttaa retket! :D Vakavasti puhuen, hyvä siitä tulee, otus on luottavainen ja ystävällinen ja vaikuttaa siltä, että tykkää työskentelystä.
Mutta nyt aamun arkeen: pitää mennä karjumaan perilliselle, että sen saisi ylös. Tai jotain. ;)
---
Huomenna on uusi päivä. Aivan jokaisen oma alusta loppuun. Se on hauska ajatus.
Muumimamma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti