keskiviikkona, joulukuuta 27, 2006

Arki

Olisko kiinnostavaa, jos kaikille arkipäiville laittaisi otsakkeeksi "Arki"? No, eipä tämä aina muutenkaan ole kiinnostavaa eikä välttämättä edes tarkoitettu miksikään best selleriksi.

Tiesin, että en lähtisi tänään innosta puhkuen töihin. Olen kuitenkin yllättynyt siitä, että en ole tämän enempää harmissani töihin menosta. Koirat on jo ruokittu ja ulkoilutettu ja hepot ruokittu ja aamun lehti luettu. Kipaisin suihkussa ja nyt tässä kerään kahvikupillisilla voimia päästäkseni liikkeelle. Kaksi kuppia on koneistossa ja kolmatta alan kohta siemailla.

Poikanikin on palannut ja tuhisee tuossa vuodesohvalla takanani. Taitaa olla ennätys hänellä poismuuton jälkeen vanhassa kodissa viihtymiselle. Nuo "tekniset eväät" (xbox ja telkku) ja kinkku pitävät hänet paikalla, oletettavasti.

Eilinen ruokailu oli yhtä hulinaa. Wilma ei vielä jaksa istua pöydässä ja painelee ympäri taloa ja jonkun on sitten paineltava Wilman perässä. Muutenkin sakkia oli niin paljon, että joulurauhasta ei ole puhettakaan. Ei se minua kyllä haitannut.

Wilma oli kuumeessa ja hieman vaisu ja itkuinen, mutta tänne saatujen joulupakettien avaus kävi kyllä tottuneesti. "AU" (=auki tai auta, en tiedä kumpi), kuului jos paketti oli vaikea avata ja "LOP", kun paketti oli tyhjä. Sukat kokeiltiin jalkaan ja lapaset käsiin, vauhdilla päälle ja pois. Kaikki aikuiset olivat kerääntyneet kuvaamaan ja filmaamaan näitä erikoistaitoja. Onneksi Wilmalla on isän puolelta paljon kilpailijoita ja samanikäsiä lapsia sukulaispiirissä, niin ei tule niin hemmotelluksi kuin tulisi pelkästään meidän piirissä.

Toisaalta hassua, että sitä on niin hyväosainen, että on huolissaan lapsen hemmottelusta sellaisessa maailmassa, missä lapsia kuolee nälkään ja jossa lapset saattavat joutua vaikka minkälaisiin töihin jo muutaman vuoden ikäisinä. Pitäisi ehkä kuitenkin olla iloinen siitä, että Suomessa lapsia yleisesti ottaen kohdellaan hyvin ja rakastavasti. Hemmottelu ei jätä varsinaisesti vammoja lapsiin. Raja hemmottelun ja rakastamisen välillä on myöskin aika häilyväinen.

---

Mutta kello alkaa olle sen verran, että taitaisi olla aika kerätä kamppeensa ja lähteä baanalle. Siellä ei varmasti ole ruuhkaa, joten ainakin yksi piste siitä välipäivän työssäkäynnille. Ukkokulta lupasi huolehtia eilisen aterian tiskit koneeseen. Siinäkin on jo riittävä syy häipyä päiväksi. Niitä tiskejä ei meinaan ole ihan vähän.

Hauskaa päivää muillekin!

Ei kommentteja: