Mainoksista kamalimman mielikuvan herättää tällä hetkellä se hiuskiinnemainos, missä blondi, pitkätukkainen nainen kietoutuu karvalankamattoon pikkulapsen kanssa. Selkääni pitkin menee aina inhon väreet. Jos matto olisi meidän lattiallamme, hän todella katuisi tekoaan: hiekkaa, leivänmurusia, koirankarvoja, ties mitä - yök. Toivottavasti en ole ainoa ihminen, joka ei edes voi kuvitella moista mattoa lattialleen - saatika että voisin kuvitella itseni kietoutumassa siihen...*puist*
---
Pojalla on tänään RUK:n kovin koettelemus: Kirkkojärven marssi. Voin kuvitella, miten joukko nuoria miehiä hampaanpalaset kirskuen hikisinä painelevat metsässä täyspakkaukset selässä välillä jotain hyökkäys- ja suunnistustehtäviä tehden. Varmaan täysin väärä mielikuva.
---
Tytär kertoi eilen olleensa siirtämässä noin sadan hevosen laumaa ratsain paikasta toiseen. Hänen ratsunsa oli kuulemma loputtomiin puhdasta tölttiä tarjoava, kuuliainen otus. Voin kuvitella, miten kaunis sellainen lauma on, kun se liikkuu. Vain kuvitella.
---
Oma aamuni oli lähes täydellinen. Kun lähdin siirtämään hevosia laitumelta päiväksi pois, oli jokaisen heinänkorren päässä oma, kimalteleva vesipisaratimantti. Aurinko paistoi niin, että unisia silmiäni aivan kirveli. Kun naksautin kieltäni kerran, hevoset lähtivät jonossa juoksemaan pois laitumelta. - Joinakin aamuina, tietenkin silloin, kun sataa kaatamalla, homma on kestänyt yli puoli tuntia. - Tämä aamu oli aivan täydellinen lomapäivän aamuksi - vain loma edelleen puuttuu. Aina ei voi voittaa - ei edes joka kerta.
Kaukana loma ei ole, vain 7 työaamua jäljellä. Ehkä sen kestää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti