Sitten kotiin hetkeksi istahtamaan ja illan viiletessä oli pakko päästä kokeilemaan, miltä se oma polle tuntuu Islannin ratsastusten jälkeen. Ja vaikka se on paksu (pienet teekutsut voisi pitää selän päällä) ja ei aina niin viljakas ni se on oma ja tuntuu, että sen ajatukset voi kuulla, kun sen selässä on. Pitänee yrittää viritellä sen eteenpäinpyrkimystä jotenkin ja laihduttaa sitä kanssa. *Nämä on niitä ikuisia kunnonkohtuspäätöksiä, jotka sitten repsahtaa pimeän ja talven tullen, mutta joita on ihan kiva tehdä.*
Vielä illalla tulivat espanjan vieraat istumaan iltaa. laitoin siinä nälissäni ja kiireissäni jotain kanamössöä. En tiedä oliko hyvää, mutta oma nälkä lähti ainakin. Olutta ja valkoviiniäkin tuli nautittua ja tänä aamuna heräsin oikeesti vasta klo 10, mutta ei mulla mitään kapulaa ole.. oikeasti ei ole.

Nyt on kiire hakea puhtaat kuivat matot pois ulkoa, jos vaikka saataisiin lopultakin sadetta. Vai tulisiko se helpommin, jos jättäisi ne matot sinne?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti