sunnuntaina, marraskuuta 30, 2014

Tallinnan reissu

Jo viime Tallinnan reissulla päätettiin, että lähdetään joulumarkkinoille myös.  Viime torstaiaamuna anivarhain oli uninen joukko koolla: Maija, minä, ukkokulta ja Maijan kummivanhemmat, joiden kanssa on muutama kerta aiemminkin käyty päiväreissu Tallinnaan tekemässä.

Aamunälkä tainnutettiin laivan runsaalla buffetaamiaisella.  Se vie aina niin tehokkaasti nälän, että kaavailtu lounas Tallinnassa jää väliin. Niin kävi nytkin, mutta ei se haitannut.

Ihan ekaksi käytiin Karnaluksissa, jotta Aila sai tyydytetyksi käsityötarvikehankintahimon.  Sitten pongattiin Keskturg (Keskustori), jossa myytiin kirpputorivaatteita, uusia vaatteita ja elintarvikkeita. Minusta vaikutti, että se oli ainakin Tallinnan venäläisvästön suosiossa.  Siellä kiertelimme vain ihmettelemässä, mitään ei tarttunut ostoksiin.

Enpä tiedä, myydäänkö Suomessa missään kuivakalaa

Kuivattua haukea
Seuraavaksi suunnattiin vanhaan kaupunkiin varsinaiselle joulutorille.  Valitettavasti sää ei suosinut, oli harmaata ja hiukan rännänsekaista tihkua sateli.  Joulumarkkinoillahan tulisi olla -2C ja suurensuurten lumihiutaleiden tulisi kimallellen leijailla maahan.  No, kaikkea ei voi saada.

Minulle oli yllätys, ettei Maija ollut aiemmin käynytkään Tallinnassa,
siksi piti ottaa aito turistikuva vanhan kaupungin tornien juurella
Mikään ei muutu: Tallinnan muurin vieressä on aina mammoja myymässä villavaatteita


Vanhan kaupungin käytävät ovat minusta eksoottisia kulkea
Torilta ostettiin Maijalle kaikkea lämmintä: karvavuorinen hattu korvaläpillä, karvavuoriset nahkarukkaset ja vielä pitkät villaiset sukat. Tämä siksi, että ensi kuussa tyttö lähtee Lappiin, Leville, töihin ja siellä niille varmasti löytyy käyttöä.

Olihan joulutori kuitenkin aika tunnelmallisen näköinen
Vielä oli runsaasti aikaa kotiinpaluuseen, joten päätimme lähteä käymään KUMUssa eli Tallinnan taidemuseossa.  Siellä olisi saanut toki aikaa kulumaan enemmänkin, koska näyttelyitä oli useita eri kerroksissa.  Paikka on valtavan iso ja hieno.  Kiersimme siellä tunnin verran ihmettelemässä ja sitten olikin aika tehdä muut tuliaisostokset ja siirtyä laivaan.

Päänäyttely?

1920-luvun pukumuotia oli runsaasti esillä
Laivalla sitten olikin jo kova nälkä, joka saatiin onneksi torjutuksi iahn syömällä.  Loppumatka istuskeltiin laivan baarissa sivistyneesti viiniä siemaillen.  Taaskaan ei kukaan meistä lähtenyt karaokea laulamaan, mikä varmasti oli kaikille osapuolille hyvä ratkaisu. 

Mukava reissu, eihöhän sitä taas joskus piipahdeta uudelleen lähden takana. 

Ei kommentteja: