Marilynhän on kerran aiemminkin käynyt kettua tapaamassa keinoluolilla ja jo silloin sitä pidettiin kokeeseen valmiina yksilönä. Ketun näkeminen sai sen metsästäjänvietit nousemaan ja otus kävi häkissä olevan ketun kimppuun ihan tosissaan. Se tunki raivoisan kuononsa aivan pelkäämättä häkin läpi ja yritti purra kettua, jolla oli aivan samat aikeet Marilyniä kohtaan. Mielestäni kettu oli ainakin kaksi, jollei kolme kertaa isompi kuin Marilyn, mutta voihan olla, että komea turkki hieman hämäsi.
Luolaan! kuului treenarin ohje aika lakonisesti, mutta hieman hymyillen. Hän oli aiemmin kertonut paikalla käyneen kerran parinkymmenen cairnin porukan, mutta niistä ei kulemma yksikään oikein toiminut.
Pienen autossa odottelun jälkeen Marilyn pääsi luolastoon. Ensin ihan ketun lähelle keskelle luolia ja sitten isommasta aukosta sisään ja lopulta ahdingosta pari kertaa. Toisella kertaa ahdingosta sisään laitettuna Marilyn ei epäröinyt yhtään, vaan painui täyttä vauhtia ketun perään. Kerran se eksyi väärään haaraan, mutta se oli ilahduttavasti hiljaa, kun kettua ei ollutkaan siellä päin. Kiivas kynsien rapina kävi ja koira pysähtyi pimeässä luolastiossa vain kääntyäkseen takaisin etsimään kettua.
Kun otus pääsi ketun kannoille, niin se kiljui aivan suoraa huutoa. Haittalevyn laitto ei sujunut tarpeeksi nopeasti (Marilynillä oli kuono jo välissä, mutta ei siihen sattunut) ja kun nostin koiran pois luolastosta, se syljeksi ketun karvoja suustaan varsin innokkaana menemään takaisin.
Kokeeseen! kuului seuraava ohje minulle. Loistava koira! Kun kävelytin Marilynin takaisin autolle, kuulin vielä perääni huudettavan: On muuten rotunsa paras edustaja tässä lajissa!
Pakko myöntää, että tuntui mukavalta. Kasvatetun, elävän ketun käytöstä kokeessa voidaan tietenkin olla vaikka mitä mieltä, mutta koiran kannalta minusta on upeaa, että se saa toteuttaa sitä viettiä, mihin se oikeastaan on alun perin jalostettu. Cairneillahan tämä - ainakin Suomessa - on aika lailla väistyvä ominaisuus, koska kasvattajat ovat ilmeisesti keskittyneet lähinnä näyttelyihin ja metsästysominaisuudet ovat jääneet jopa ei-toivottuina sivuun.
Pitäisiköhän aloittaa käyttölinjaisten cairnien kasvatus? Mielenkiintoinen ajatus... Sen kuitenkin päätin, että tällä kertaa mennään kokeeseen, kunhan sellainen löytyy, jonne mahtuu mukaan.
Kuvasta näkyy, että villejä harjoituskappaleita löytyy ihan läheltä. Seurasin pari viikkoa sitten tätä kuvan kettua pitkään omalta pihalta. Kaunis ja notkea eläin.---
Kalastajat tietävät, että meri on vaarallinen ja myrskyt voivat olla kauheita, mutta he eivät pidä näitä vaaroja riittävinä syinä pysyä rannassa.
-Vincent Van Gogh
5 kommenttia:
Hyvä Marilyn, kokeeseen vaan!!
Tässä se taas nähdään, jalostustarkastuksessako teille sanottiin, että kannattaa unohtaa ajatus pennuttamisesta? Muistan hämärästi, että kirjoitit joskus jotain sen tapaista.
Ja nyt sitten kävi ilmi, että koira toimii siinä tehtävässä missä sen on tarkoitettukin toimivan, joten se jos mikä on mielestäni erinomainen jalostusyksilö, kunhan luonne ja terveys on myös kohdallaan!
Tämän takia inhoan noita pelkkään ulkonäköön kohdistuvia jalostustarkastuksia ja näyttelyitä, koiran toimivuutta niissä ei mitata lainkaan.
t. Mari, joka on viimeaikoina ihmetellyt paljon näyttelyiden mielekkyyttä. Niiden pitäisi palvella jalostusta, mutta esim. paimenlinjaiset bc:t ei niissä juuri pärjää. Ja ne jos mitkä kuitenkin toimivat juuri siinä tehtävässä johon ne on tarkoitettu.
Jep - Mari, muistat aivan oikein.
Olen oikeasti aivan vakavissani miettinyt Marilynin pennuttamista siitä jalostustarkastuslausunnosta huolimatta...
Siinä on paljon luonneominaisuuksia, joita koirassa arvostan ja en ole aivan samaa mieltä siitä ulkonäöstäkään...
Suurin ongelmahan Marilynin kanssa on ollut tuo luoksetulo ja uskoisin, että siitä voisin syyttää myös erittäin paljon itseäni.
Ikävintä on se, että sillä alkaa olla jo aika paljon ikää tuohon hommaan, joten päätös pennutuksesta pitäisi tehdä pian.
HYVÄ MARILYN!! Mä kuulinkin, että siellä oli eilen yksi pieni cairni peitonnut parsonit tuossa luolatouhussa ;). Nyt vaan oikeasti sinne kokeeseen, eihän niissä tarvitse parhaassa tapauksessa käydä kuin kolme kertaa, sitten voi jättää ketut rauhaan! :)
Ollaan me jo eka varalla kokeeseen. :)
Upeeta Marilyn :)
Hieno kuva muuten :)
Lähetä kommentti