keskiviikkona, marraskuuta 28, 2007

Viikkoraportti

Viikko on jo torstaissa ja minulla on edelleen ihan hieman maanantaimasennusta päällä. Ulkona on pimeää ja kylmää ja peikkolapsi on häijy, kun sen herättää. Pelottavaa. Onneksi kuitenkin on satanut lunta, se piristää maalaisakkaa, joka vaeltaa otsalampun valossa.

Pitänee piristää itseään kertomalla, että viime viikonloppu meni mukavasti. Lauantaina meillä oli treffit hevostelun merkeissä ja saimme peräti neljä ratsukkoa yhtäaikaa liikkeelle, kun naapurin Katjankin hevoset tulivat kanssamme lenkille.

Päivä oli lumoavan kaunis - aurinko paistoi ja kaikki kimalsi ympärillä. Kolme ruunaa olivat aivan innoissaan, kun joukossa porhaltelti meidän nuori tammamme. Félagi oli niin innoissaan, että laukkaili jonon hännilla paikallaan, kun muut menivät käyntiä. Minusta on mukavaa, kun hevosessa on energiaa. Etenkin, kun hevonen on tuttu kuin vanha lapanen ja tiedän jo sen korvien asennosta, mitä se seuraavaksi aikoo. Pukittelukin vain ilahduttaa, kun kysessä on oma Pappa-Félagi.

Sunnuntaikin meni osin hevostellessa. Yritimme yllyttää yhtä ystäväämme ostamaan mukavan ruunapojan itselleen ja sijoittamaan sen oman laumamme somistukseksi. Ai-van loistava suunnitelma, joka ei sitten ihan onnistunut, kun hän ei ihastunutkaan niin kovasti pieneen mustaan ruunaan kuin me. No, ei meitä haittaa, jos joku haluaa käyttää järkeään päätöksissään. Ehkä sitten ensi kerralla...

Oli kuitenkin kiva katsella, kun pikkupeikko fiilisteli reippaan ruunapojan kanssa kauniissa kylätiemaisemassa. Ei ollut vaikeaa nähdä, että molemmat nauttivat.

Hevoshulluus on ihan mukava tauti. Sitä saa fiiliksiä vain katselemalla hevosia, ajattelemalla niitä ja ihan huippua on, jos pääsee rauhassa niiden kanssa puuhaamaan.

Sunnuntai-iltapäivä meni Elma- ja kädentaitomessuilla. Mitään kauhean sykähdyttävää en siellä nähnyt, mutta tulipahan hieman liikuttua, koska sää oli poskettoman huono. Räntää satoi vaakasuoraan ja tuskin olisi tullut ulkona oltua. Sitä olisi varmaan sisällä sohvalla köllinyt koko päivän. Hyvä vaihtoehto sekin tosin kaiken kiireen keskellä on - ihan aliarvostettu harrastus.

Alkuviikko onkin mennyt töiden merkeissä. Hiukan on ollut agilityä ja kahvikekkereitä naapurissa piristeeksi ja eilen pääsin jopa ratsaillekin, kun pidin etäpäivää ja otin tauon keskellä päivää hommissa lähteäkseni Katjan kanssa ratsastamaan. Ihanteellista!

---

Kivaa, kun duuniajat on niinkuin oheisessa kuvassa:



Ei kommentteja: