Eilen illalla ystävämme Johanna oli kylässä, lojuimme kolmisteen - pikkupeikko, Johanna ja minä - lämpimässä kylpytynnyrissä tähtien alla ja juttelimme niitä näitä, etupäässä tähdistä, hevosista ja Islannista. Leppoisaa ja mukavaa.
Sillä aikaa, kun ukko meni puolestaan tynnyriin, laitoimme ruuan uuniin - kanavartaita ihan kaupan valmiiksi maustamilla perusmausteilla, mutta silti hyvää. Peikkolapsi oli tehnyt fetasalaattia. Ainahan peikon tekemä fetasalaatti on hyvää, mutta tämä kyllä hakkasi kaikki ennätykset. Varmaan parasta eläessäni. Vielä lisukkeeksi uunilämmintä patonkia ja ateria oli valmis.
Telkkaohjelmia emme juuri katselleet, vaan katsoimme tämän syksyn videoita 5-vuotiaista issikkapulleroistamme. Ihanaa, kun joku muukin on kiinnostunut hevosista. Pikkupeikko kun ei jaksa kanssani joka päivä samaa jauhaa, niin on mukavaa, kun on joku muukin juttukaveri aiheesta...
Aamulla nousin taas kuuden jälkeen ja keräilin kaikki koirat kasaan ulkoilua ja ruokailua varten. Kaikki koirat nukkuivat eri huoneissa viime yönä. Marilyn, luopio, oli mennyt Johannan viereen nukkumaan.
Missä on uskollisuus, kysyn minä? Eikö ihmisen koira olekaan hänen paras ystävänsä? - No, Marilyn varmasti tiesi, että Johanna kaipasi petikaveria vieraassa paikassa ja meni siksi viekkuun. Ystävällinen ja empaattinen koira, aivan kuten emäntänsä. *Kröh, kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse?*
Oli tosiaan satanut lunta - pikkupakkanenkin oli -0,1C - voisiko pienempää enää ollakaan? Pojalta tuli tekstari Säkylästä, että siellä on jo 10 cm lunta.
Johannan mentyä lähsin ulos siivoamaan piahton edustasta vanhat heinät pois ja otin kameran mukaan, koska tietenkin jokavuotinen lumentulo pitää joka vuosi ikuistaa.
Alppiruusu
Auringonkukan parhaat päivät ovat ohi
Lammen pinta on kuin öljyä, kun vesi on vain melkein jäässä.
---
Kun huolehdit ja ärsyynnyt pikku huolista, katso tähtiä ja huomaat oman merkityksettömyytesi. - Maria Mitchell
2 kommenttia:
Hei!
Olipa mukava taas kerran lukea mietteitäsi! Ensilumi pitää minustakin aina valokuvata. Aamulenkki on tosi hieno lumimaisemassa, vaikka onkin puolinukuksissa.
Joskus kyllä pidät valokuvanäyttelyn? Vaikka, onhan tämäkin julkinen tila, blogisi. Kuvat ovat tosi mukava lisä, odotan aina, mitä tänään. Samoin, jos sananlasku osuu otsaan kuin nappi, silloin on ainakin iso osa päivää pelastettu...
Tuumaili Taina
Voi ei - mun kuvat on ai-van peruskamaa - se valokuvanäyttely tulee ihan eri perheenjäseneltä sitten kun tulee...
Mutta on mukava kuulla, että jonkun mielestä on mukavaa lukea kirjoittamaani tekstiä. Yritänhän kuitenkin harkita, mitä näppäimistöstäni suollan...
Lähetä kommentti