torstaina, heinäkuuta 17, 2008

Tuskin jaksan odottaa...

...huomista. Sitten on perjantai ja viikonloppu, lopultakin.

Joka aamu herätys klo 5:10 alkaa tuntua tosin jo tavalliselta. Ukko on lomalla ja edelleen kesäflunssassa ja siksi olen edelleen asustellut vierashuoneen sohvalla. Siinä on hyvät puolensa: on viileää enkä herää kovin usein oven läpi kuuluvaan kuorsaukseen. Huono juttu on se, että sohva on aika kova.

Eka työviikko on ollut aika tylsä. Tosin olen aloittanut työt uudella välineella ja uudelle asiakkaalle. Se on ihan mukavaa, mutta ikävää on se, että töissä ei ole ketään. Ekat 2 tuntia olen yksin ja sitten saattaa joku tulla paikan päälle. Tänään ei ole tiedossa ketään koko maisemaan. Kaikki 20 ovat lomalla tai etätöissä. Uskomattoman yksinäistä istua ison maiseman perällä ja kuulla vain oman koneen näppäimistön näpytys.

Pitäkääs muuten peukkuja: tänään ei tarvitsisi sataa, sillä toinen erä heinää pitäisi saada tänään paalattua ja katon alle.

Joten: työ kutsuu. Hauskaa päivää muillekin. Toivottavasti teillä muilla on mukavampaa.

Ei kommentteja: