Meillä haisee valkosipuli. Lattiasta kattoon ja takaisin. Kun tulee ovesta sisälle, valkosipuli melkein höyrystää silmät. Juuei - ei me oikeesti vampyyrejä pelätä, tytär vaan teki itselleen illalla pari littavoileipää (lue: lämmin voileipä voileipägrillissä), joiden höysteenä oli ripaus valkosipulia.
Nyt säännöllinen lukija tietenkin kauhistuu: sottainen läävä, joka lisäksi haisee valkosipulille. Kammottavaa, yököttävää. Vaan ei - tämäpä ei ole sottainen läävä (ainakaan kaikkialta), ukko yllätti eilen iloisesti: oli siivonnut työtasot, laittanut tiskit koneeseen. Jonnekin on tilapäisesti kadonnut se sovinistipossu, jonka kanssa olen viettänyt viimeiset 10 vuotta. En aio valittaa tästä minnekään, en todellakaan. - Naimisisissa on siis oltu 21 vuotta, joten sovinismipossuus voi olla piilevänäkin vuosia ja puhjeta vasta iän myötä, joten te nuoremmat naisihmiset, älkää olko niin varmoja tai vahingoniloisia, se voi puhjeta teidänkin kodissanne... -
Toinen perheessä esiintyvä vakava oireyhtymä , joka puhkeaa lapsissa murrosiän tullen, on aamulöpsyys, häiriö, joka estää lasta liikkumasta tai tekemästä mitään järkevää aamuisin. Todellinen kirous aikuiselle, jonka pitäisi kuljettaa moinen otus kouluun. Tänään taudinkuva on taas erityisen paha. Kärsivällisyyttä, sitä lapset opettavat aikuisille. Onneksi en ole koskaan ollut erityisen väkivaltainen. Vaan sitä ei tietysti koskaan voi tietää, mikä vanhoihin naisiin puhkeaa iän myötä. Minähän olen (APUA!) samanikäinen kuin Mainos-TV - jonain aamuna saatan pyöriä täällä silmää nikaten ja kongahdellen - mites sitten lapsi kouluun pääsee? Sitä kannattaisi jälkikasvun miettiä, ennen kuin kiristää läheistensä pinnan äärimmilleen...
1 kommentti:
Mikä ihmeen littaleipä, se on liiskaleipä. Herra Liiskaleipä sinulle.
:P
Lähetä kommentti