Eilisen päivän olin aivan kesälomatunnelmissa. Päivä oli lämmin ja ihana. Ensimmäinen kerta, kun tarkenin olla lyhythihaisessa paidassa ulkona.
Keskiviikkoiltana Jari kävi laittamassa meille n. 60 uutta aitatolppaa. Kun olin aamulla merkannut oikean korkeuden eristimille, niin tytär kävi ruuvaamassa ne kiinni ja minä sitten kävin vuorostani laittamassa sähkölangat aitaukselle. Hevoset hörisivät malttamattomina omalla puolellaan: nyt-nyt-nyt tulee meille uusi laidun, kohta päästään, upeeta, hör-hör-hör. Ne olivat hauskoja, ihan kuin pikkukakarat Linnanmäen portilla.
Kävimme ensin ratsastamassa, tytär otti ruunani ja käsihevoseksi Romeon ja itse menin Ísingin selkään. Ísing on kyllä järkevä pikkuratsu. Sitä en kyllä ymmärrä, miten siltä töltti kaivetaan, mutta olen kyllä tyytyväinen siihenkin, että se saa hieman kuntoa ja tasapainoa näin aluksi.
Lenkin jälkeen hevoset pääsivät uudelle laitumelleen ja ilmeet olivat nauttivan näköiset. Ihanaa, kun tulee kesä ja voi lopettaa kuivaheinän syötön. Varmasti on maittavampaa ja terveellisempää tuo tuore heinä.
Ruuaksi laitoin lihapataa ja pyöreitä perunakrokantteja. Maistuvaa.
Illalla oli vielä agilitytreenit. Kesäkausi on alkanut ja olen vaihtanut ryhmää, pääsin tuohin naapuriin Minnan ja Jarin omalle kentälle treeneihin. Matkaa on vain 2,4 km, joten olen päättänyt kulkea sen polkupyörällä. Ihan mukavasti matka taittui eikä tuntunut liian raskaalta. Marilynistä ehkä tuntui sillä paluumatkalla se jo kulki ravilla ja vähän vitkuttelikin. No, ei kunnon nousu pahaa tee pikkukoirallekaan.
Itse agitreenit menivät suhteellisen mukavasti, varsinkin kun sain uusiksi nameiksi treenikaverilta lihapullia. Käyttämäni lihatikut, jotka hallissa toimivat ihan hyvin, eivät olleet ulkokentälle riittävän maistuvia. Alussa nimittäin homman nimi oli: "Koiraan, johin soititte, ei saada yhteyttä. Yrittäkää myöhemmin uudelleen." Minnan loistavilla ohjeilla ja runsaalla namien käytöllä saatiin kuitenkin tilanteeseen melko hyvä korjaus.
---
Nyt pitää pakata itsensä valmiiksi ja lähteä töihin. Illalla onkin sitten toisenlainen pakkaus, sillä huomenaamulla lähtee lento Malagaan ja siellä päin maailmaa vietämme viikon. Vaikea uskoa, että huomenna ollaan Espanjassa ja lämpötilalukemissa yli 25C. Siitä onkin kauan, kun olemme Costa del Solilla olleet: 16 vuotta sitten viimeksi.
Toisaalta harmi, ettei tytär pääse mukaan, mutta onhan sekin mukavaa, että kotiin jää luotettava eläinten hoitaja, joka tietää, mitä tehdään ja tuntee eläimemme perin pohjin.
Keskiviikkoiltana Jari kävi laittamassa meille n. 60 uutta aitatolppaa. Kun olin aamulla merkannut oikean korkeuden eristimille, niin tytär kävi ruuvaamassa ne kiinni ja minä sitten kävin vuorostani laittamassa sähkölangat aitaukselle. Hevoset hörisivät malttamattomina omalla puolellaan: nyt-nyt-nyt tulee meille uusi laidun, kohta päästään, upeeta, hör-hör-hör. Ne olivat hauskoja, ihan kuin pikkukakarat Linnanmäen portilla.
Kävimme ensin ratsastamassa, tytär otti ruunani ja käsihevoseksi Romeon ja itse menin Ísingin selkään. Ísing on kyllä järkevä pikkuratsu. Sitä en kyllä ymmärrä, miten siltä töltti kaivetaan, mutta olen kyllä tyytyväinen siihenkin, että se saa hieman kuntoa ja tasapainoa näin aluksi.
Lenkin jälkeen hevoset pääsivät uudelle laitumelleen ja ilmeet olivat nauttivan näköiset. Ihanaa, kun tulee kesä ja voi lopettaa kuivaheinän syötön. Varmasti on maittavampaa ja terveellisempää tuo tuore heinä.
Ruuaksi laitoin lihapataa ja pyöreitä perunakrokantteja. Maistuvaa.
Illalla oli vielä agilitytreenit. Kesäkausi on alkanut ja olen vaihtanut ryhmää, pääsin tuohin naapuriin Minnan ja Jarin omalle kentälle treeneihin. Matkaa on vain 2,4 km, joten olen päättänyt kulkea sen polkupyörällä. Ihan mukavasti matka taittui eikä tuntunut liian raskaalta. Marilynistä ehkä tuntui sillä paluumatkalla se jo kulki ravilla ja vähän vitkuttelikin. No, ei kunnon nousu pahaa tee pikkukoirallekaan.
Itse agitreenit menivät suhteellisen mukavasti, varsinkin kun sain uusiksi nameiksi treenikaverilta lihapullia. Käyttämäni lihatikut, jotka hallissa toimivat ihan hyvin, eivät olleet ulkokentälle riittävän maistuvia. Alussa nimittäin homman nimi oli: "Koiraan, johin soititte, ei saada yhteyttä. Yrittäkää myöhemmin uudelleen." Minnan loistavilla ohjeilla ja runsaalla namien käytöllä saatiin kuitenkin tilanteeseen melko hyvä korjaus.
---
Nyt pitää pakata itsensä valmiiksi ja lähteä töihin. Illalla onkin sitten toisenlainen pakkaus, sillä huomenaamulla lähtee lento Malagaan ja siellä päin maailmaa vietämme viikon. Vaikea uskoa, että huomenna ollaan Espanjassa ja lämpötilalukemissa yli 25C. Siitä onkin kauan, kun olemme Costa del Solilla olleet: 16 vuotta sitten viimeksi.
Toisaalta harmi, ettei tytär pääse mukaan, mutta onhan sekin mukavaa, että kotiin jää luotettava eläinten hoitaja, joka tietää, mitä tehdään ja tuntee eläimemme perin pohjin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti