Vuosi vaihtui mukavissa merkeissä. Meillä oli traditionaaliseen tapaan vieraana tuttavapariskunta, jonka kanssa olemme vaihtaneet vuoden jo 22 kertaa. Lötköttelimme kuumassa kylpytynnyrissa, söimme hyvin, joimme kohtuullisesti ja valvoimme liian myöhään mukavia rupatellen.
Jälkikasvullakin lienee ollut mukava vuodenvaihde. Pikkupeikko käväisi Lahdessa, tuloksena tällä kertaa kadonnut kännykkä. Pimulla on hiukan huonoa tuuria ollut viime aikoina kännyjen kanssa. Toivotaan parempaa siinä suhteessa...
Karma ei oikein tykännyt raketeista, mutta tänä vuonna en onnistunut päästämään sitä karkuun, kuten viime vuonna kävi. Typykkä keskittyi lähinnä läähätykseen ja kuljeskeluun sisällä, mutta ei ollut hirveän hermona. Muut koirat eivät piitanneet juurikaan mitään paukkeesta. Lähinnä ne katselivat ikkunasta ja olisivat halunneet rakettien perään.
Hevoset olivat ulkona uudenvuodenyön ja järkyttynein raketeista oli Romeo. Annoin toisille hevosille ylös metsään heinäpaalin, kun rakettien ammunta alkoi ja kuulin alhaalta tallilta sydäntäsärkevän kovaa hirnuntaa. Menin katsomaan ja siellä Romeo kutsui kavereitaan. Ilma tuoksui ruudilta ja taivas paukkui ja räiskyi. Päästin Romeon omalta laitumeltaan muiden joukkoon ja se viettikin pari päivää isojen hevosten kanssa. Poistin vain alemman langan portista ja Romeo osasi tulla omalle puolelleen lankojen alitse.
Ongelmaksi muodostui se, että Romeo ei ollenkaan malttanut mennä syömään omia ruokiaan, vaan norkoili vain toisten takana, kun ne söivät heinää. Itsehän Romeo ei saa hampaillaan heinästä mitään sanottavammin irti. Vaikka vein sen väkisin ruokakuppien ääreen, niin heti kohta se oli taas ulkona muiden seassa ja ruoka-astiat olivat koskemattomina. Kun telkesin aidan ja Romeo jäi omalle puolelleen, alkoivat ruokavaditkin vajeta. Tosin Romeo on hieman vähentänyt syömistään, mikä ei ole hyvä juttu. Näillä pakkasilla sille ei voi syöttää viherpellettipuuroa ollenkaan, koska se aina jättää osan syömättä ja ruoka jäätyy. Täytyy seurata tilannetta. Luulen, että Romeo on hieman vahuudenhöperö ja siksi katson oikeudekseni sen holhoamisen.
Kissa on muuttanut talliin. Tähän asti se on yleensä nukkunut pyykkituvassa puhtaiden pyykkien päällä. Se ei voi sietää sitä, että Karma käy puremassa sitä pyllystä kesken makeimpien unien. Kukapa sietäisi sellaista?
Minulla on taas ollut aatosta asti lomaa, mutta tällä kertaa olen ollut melkoisen raastavassa yskässä ja toiminta on siksi keskittynyt sisätiloihin. Tosin pakkasetkin ovat tulleet ja jalostunut olemukseni (suom.huom: laiska, saamaton ja kermapeppuinen) ei ole tykännyt ulkona olosta. Pari viime päivää pakkasta on ollut reilusti alle 10C. Lämpöisiin keleihin tottunut kroppa on kieltämättä melkoisen järkyttynyt noin kylmästä ilmasta. Ikkunasta se näyttää somalta kyllä, kun huurre kimaltaa. Niin, aurinkokin on ilmestynyt pakkasten kera, mikä on kerrassaan upeaa.
Ehkä lähden kuitenkin hiukan kokeilemaan, miltä pakkanen nenussa tuntuu... ja otan kameran mukaan.
---
Tuolta siellä näyttää:
Ja kun tarkemmin katsoo, niin valkoisuus ei ole lunta, vaan kuuraa:
1 kommentti:
Oi toi teiän palju kuulostaa niin ihanalta....Alankin tässä ruinaamaan tuolta Jukalta jos meillekkin semmoinen...
Varmaan upeeta köllötellä siellä just vaikka uuden vuoden aattona ja katella raketteja...
Lähetä kommentti