Kaikkea epäolleellista sitä jääkin mieleen: "-Montaks söit?" "-Yheksän"
- Nuoremmille tiedoksi, että kyseessähän on siis popsi-nakkimainos ajalta miekka ja kirves, jolloin paketissa oli yhdeksän nakkia (nythän niitä taitaa olla kymmenen).
Tässä tapauksessa "yheksän" näyttää olevan tiistain ja keskiviikon välillä vakiintumaan pääsevä a) nukkumaannemoaika ja b) nukuttujen tuntien lukumäärä. Yleensä nukun nykyisin kahdeksan tuntia yössä, mutta maanantai-illan agility venyttää nukkumaanmenon puolille öille ja tiistai-iltana väsyttää niiiiin makeasti.
Syksyn ja talven tv-sohvaperunaa tämä hieman harmittaa, koska tiistaisin tuleva "Pako" on vaikuttanut mielenkiintoiselta, mutta kun ei jaksa niin ei jaksa. Ja ko. sarjassa kyllä on jonkin verran kohtauksia, joista jää äklö olo pitkäksi aikaa - mutta niinhän elämässäkin joskus on, jotkut jutut ällöttävät ja tekevät kipeää. Jos noilla pahoilla kohtauksilla ei herkutella, niin ne ovat mielestäni realismia ja sitä voi katsoakin.
Mikä ihmeen tv-kriitikko minusta tänä aamuna sukeutuukaan? :)
Mutta jos sitten jatkan samoilla linjoilla ja ilmoitan, että ajattelin tänään klo 18:35 katsoa saippuasarjaa mangustien elämästä. Kuulostaa juuri siltä saippuasarjalta/tirkistelyohjelmalta, johon haluan jäädä koukkuun. BB:tä en ole katsonut jaksoakaan, en myöskään Kauniita ja rohkeita, Kotikatuun olen jäänyt koukkuun jo kauan sitten. Samoin Lost kuuluu ohjelmiin, joita katson aina, Salkkareita katson vain 5 min kerrallaan (lopusta) kerran viikossa.
Ja mitä tästä kaikesta voi päätellä. No, lauletaan vaikka yhdessä: "Olen keski-ikäinen, olen keski-ikäinen - takana on raju putki säännöillisten vuosien..." :) - Ja mainittakoon vielä, että hyvä niin. Ei vanha kaikkea jaksa.
Nyt työmaalle puurtamaan ahkerasti ja luottamusta herättävästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti