Ensi viikolla pikkuhirviöt lähtevät omiin koteihinsa. Tai oikeasti, ne ovat kyllä kaikki aivan ihania halinalleja ja varmasti on haikeaa, kun ne lähtevät. Jokapäiväisillä ulkoiluretkillä olen ahkerasti kuvannut näitä, koska joka päivä ne muuttuvat hiukan.
|
Marbjörn |
|
Mánadís | |
|
Mardís |
|
Kuuden kopla, Finna on hoidossa 2 viikkoa- Se on muuten mukava, mutta
hurjan kova haukkumaan. |
|
Painiminen on ihanaa! |
|
Lumessa juokseminen on kivaa. |
|
Marbjörn nauttii lumesta |
|
Isä-Vekku (Turnukan Hvekkur) kävi kylässä |
|
Me melkein pysytään äidin perässä |
|
Me osataan hypätä puunrungon yli |
|
Me rakastetaan juoksemista! |
Alla video tämän aamun ulkoilupuuhista.
Alla hauska video siitä, miten vähän kissat välillä välittävätkään pentujen painimiskutsuista.
Välillä - etenkin aamuisin - tulee mieleen elokuva Gremlins-riiviöistä, kun yrittää väistellä näiden naskalihampaita ja päästä kahvinkeittoon. Mutta ensi perjantaina lähtee ensimmäinen pentu, joten kohta pentujen puuhien seurailu on ohi. Se tulee olemaan tylsää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti