Voiko mikään olla ihanampaa ahneelle poninpullerolle kuin työntää pää ihan kokonaan heinäpaaliin sisälle ja mussuttaa itsensä täyteen? Hassua on se, että vaikka paalin kylkiin on tehty aukot heinän syömiseksi, niin tähän ideaalikohtaan tehdään oma reikä omin hampain. Ponit on olleet nyt täysin vapaalla heinällä helmikuun alusta asti. Félagi on aina ollut hyvin lihava ja nyt se itseasiassa on hoikin näistä kolmesta. Ihan totta, on sillä selvästi vyötärölinjakin, eikö?
Meillä ei kyllä olla koko ajan pää paalin sisällä, vaan ponit liikuskelevat ja leikkivät ja nukkuvat paljon muuallakin. Väittäisin, että paksuusaste on aivan sama kuin säännöstellyllä heinälläkin. Heinää myös kuluu aika lailla sama määrä, kun ottaa huomioon, että tällä menetelmällä väistämättä osa heinästä poljetaan ja pissitään piloille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti