Välillä tuntuu siltä, että kukaan ei kaipaa. Kukaan ei kysy, mitä sinulle kuuluu. Voit kulkea tiesi aivan yksin ja jos et itse puhu, ei kukaan puhu sinulle. Jos et soita, sinulle ei soiteta. Kaikilla tuntuu olevan kiire, synkkä olo ja syksyinen mieli.
Sellainen olen ollut viime päivinä itsekin. Onneksi kuitenkin on löytynyt ihmisiä, jotka ovat soittaneet ja ihmisiä, jotka ovat pysähtyneet kohdalle juttelemaan tavatessamme. Onneksi on ilonaiheitakin.
Voisinpa itsekin antaa paketin iloa jollekulle. Tietäisin kyllä heti, kenelle sen lähettäisin, jos sellaisen saisin.
---
Elämä on sitä miksi me sen teemme, ja maailma on sellainen kuin miksi en teemme. Iloisen ja melankolisen ihmisen silmät kohdistuvat samaan luomakuntaan; mutta se näyttää heille kovin erilaiset puolet. - Albert Pike
2 kommenttia:
Kiitos kun soitit! Minulle annoit iloa paketillisen.
Kiitos, Elina, kauniisti sanottu - tulehan vielä käymään, niin nähdään, millaiseksi Mila on kasvanut.
Lähetä kommentti