Pitkin kevättä on ollut mielessä, että Romeon käyttämättä jääneeseen pihattoon saisi näppärästi kanalan. Kevään aikanahan on muutaman kerran kaupoissakin myyty eioota kananmunien sijaan. Meillähän saa näppärästi mitä vaan, jos saa ukkokullan tekemään. Hän on kätevä ja pätevä aika moneen hommaan. Onneksi sainkin hänet innostumaan - tai ainakin tekemään - ja tutulta issikkaihmiseltä löytyi muutama
tyrnäväläinen maatiaiskana ja kukko, joten homma oli jo puoliksi valmis.
Juhannusaattoa edeltävänä torstaina lähdettiin Suvin kanssa matkaan muutama banaanilaatikko takaluukussa suuntana Marttila noutamaan kanasia. Kukko, kaksi munivaa kanaa ja kolme pienen pientä nuorikkoa olikin jo valmiiksi pyydystetty kissankuljetushäkkeihin, joten niistä ne saatiin näppärästi laatikoihin ja kotimatkalle.
Välillä kuului takaluukusta hämentynyttä pientä kotkotusta, mutta muuten matka oli aika rauhaisa. Ulkotarha oli muuten valmis, mutta kattamatta, joten kanat saivat ensin alkuun asustella sisätiloissa.
 |
| Ulkotarha kiertää kivasti navetan päädyn, on aurinkoa ja varjoa |
 |
| Orret vielä puuttuvat, mutta ikkunalaudalla ja heinäpaalin päällä voi hyvin nukkua |
 |
| Tässä munivat kanat ihmettelemässä uusia ulkoiluolojaan |
 |
| Kukosta en osaa sanoa, onko se nyt musta vai harmaa - pikkuinen se on vielä - ikää kuulemma 13 vk |
 |
| Isíng oli ensimmäiset päivät vain ihmettelemässä kanoja, välillä se hörhötti niille ja välillä vaan toljotti |
 |
| Voi olla, että ihmetys on molemminpuolista |
|
|
 |
| Täydellinen muoto: ensimmäinen muna! |
Nyt kanat ovat olleet vajaan viikon ja 4 munaa on saatu. Pikkukanat kuulemma aloittavat munimisen vasta syyskuulla, joten sitten tuotanto on isompaa. Kanat ovat aika kesyjä ja antavat silittääkin. Pitäisiköhän niille opettaa jotain temppuja naksuttimen avulla, mitä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti