Joulu lähenee ja minä poden huonoa omaatuntoa. Miksi? Koska en ole sellainen kaappeja siivoava, hyllypapereita vaihtava, ikkunoita pesevä ja piparkakkutaloja rakenteleva jouluinen äitityyppi. Toki silloin, kun lapset olivat pieniä, teimme yhdessä joulukortteja ja lähetimme niitä kymmenittäin ja koristelimme talon ja siivosimmekin perinpohjaisemmin. (Tai ainakin siivooja siivosi...) Kun äitini ja isäni tulivat meille Joulua juhlimaan, äiti leipoi aina lasten kanssa piparkakkuja. Se oli aina odotettu tapahtuma. Äidin poismenon jälkeen meni monta vuotta ennekuin sain piparitaikinan otetuksi työn alle.
Pikkupeikko oli jossain vaiheessa aivan pöhkönä joulutorttuihin. Hän leipoi niitä useamminkin kuin kerran päivässä ja tuskin juuri muuta ravintoa edes tarvitsi Joulun alla. Kauniita torttuja tyttönen leipoikin.
Viime vuosina olen jostain syystä luopunut joulukorttien lähetyksestä. Itse askarreltujen korttien jälkeen kaupasta ostetut kortit, joihin kiireisesti kirjoittaa nimiä ja osoitteita, tuntuvat jotenkin latteilta. Ihmiset selvästi kyllä huomioivat, keneltä kortteja saavat, koska oma korttipinomme tuntuu pienenevän vuosi vuodelta. Vaikka en kortteja lähetäkään, niin olen kyllä iloinen, kun niitä saan.
Joulu ilma kauheaa hössötystä tuntuu silti omalta. Kunhan aattoilta on käsillä ja jouluateria katettu, on Joulun tunnelma täällä ja saan nauttia yhdessäolosta, kuusen tuoksusta ja harkitusti hankituista lahjoista yhdessä juuri niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa haluankin Jouluni viettää.
Sitä odotellessa...
2 kommenttia:
Moikka
Minäkään en ole sellainen,että siivoan kaapitkin,siivoan muuten kunnon joulusiivon,mutta kaappeja en siivoa enkä pese ikkunoita.
Joulukortteja lähettelen jonkinverran,mutta ehdoton suosikkini on koirien kuvista tehdyt sähköiset kortit.Niitä minulta saa suurinosa.Niille joilla ei ole koneuita,tai joiden meiliossia en tiedä,menee sitten paperikortit,mutta olen vähentänyt niiden lähettämistä..Piparkakkutaloa en edes lähde kokeilemaan,saattaisi tulla piparkakkutaloraunio...Minulle joulussa tärkeintä on se,että läheiset voi hyvineläimet voi hyin ja ollaan vaan ihan rauhssa,saunotaan ja syödään rauhassa :)
Mun ideaaliminä kuurais tän tönön "avotakkakuntoon" ja värkkäis kaikkia hienoja jouluruokia ja kestitsisi vieraita.
Mun todellinen minä valaisee kynttilöillä niin ettei ilmavirrassa riehaantuvat villakoirat näy, ja nauttii Aitokiukaan löylyistä.
Mä oon vaikka syömättä jos saan viettää joulun läheisteni kanssa.
Lähetä kommentti