Torstaina aamulla yritimme saada kahta hevosta tavalliseen hevoskuljetustraileriin noin tunnin. Noloin tuloksin, sillä auto trailereineen sai poistua tyhjänä pihasta. Arvatkaa harmittiko?
No, koska periksi ei anneta on mielestäni aina ollut hyvä motto niin tilasin iltapäiväksi pihaan Koffin hevosten kuljetukseen käytettävän kuormurin.
Kun nyt sitten saatiin iso kuorma-auto pihaan, niin pantiin saman tien koko jengi kyytiin ja niin heposet pääsivät retkelle, vanhaa Romeo-ponia myöten. Neljän hevosen lastaus isoon autoon turvallista, leveää lastaussiltaa pitkin kesti vain 15-20 min. Romeo oli kyydistä innoissaan ja hörhötteli jo astellessaan autoon. Aikas riemastuttavaa, uskotteko? - Olen kyllä sitä mieltä oikeasti, että lastausongelmaisten ponien kassa auttaisi oikeasti omistajatätien rauhoitus enemmän kuin hevosten, mutta ei siitä enempiä tässä...
-Lomakohde ei ole kaukana, vain 10 km päässä on ystäväni Sadun
Hestbakki-talli, jonne halusin vaihteeksi päästä saamaan opetusta ratsastuksessa. Muutenkin nuorelle Ísingillekin tekee hyvää päästä vähän näkemään muutakin kuin oma piha ja Sadun ravirata on mukava treenipaikka nuorelle hevoselle.
Pikkupeikko valitsi viikonlopun ohjelmaksi juhlimisen Lahdessa, joten pääsen viikonlopun ajan nauttimaan ratsastelusta kaikilla hevosilla ja lisäksi saan leimauttaa tyttären Karmakoiraa itseeni hieman enemmän. Ihan hauskaa.
Olen pahoillani, etten ehdi vieläkään kertoa enempää Karmasta, vaikka olette kommenteissanne kyselleet pikkuisesta. Kerron sitten lisää, kun olemme saaneet paperihommat kasvattajan kanssa tehdyksi... Karmahan on toistaiseksi koekäytössä, mutta koeajo tuntuu menevän hyvin, joten kyllä haluamme sen meille jäävän. Toivottavasti kasvattajakin on samaa mieltä kanssamme...
---
Tänä aamuna oli taas sellainen huikea sumu, jollaista rakastan. Tosi paljon kyllä kaipasin hevosia, kun kävin koirien kanssa lehden hakemassa. Siksipä lähdenkin tästä liikkeelle katsomaan, miten niiden yö on mennyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti