Vesihevosia

Hevosten uittaminen järvessä on yksi kesän kohokohtia, varmaan myös hevosten mielestä.

Viime kesä oli jotenkin niin kolea, ettei sellaista tullut ollenkaan tehtyä, mutta viime viikolla oli sopivan lämmintä ja pikkupeikko halusi lähteä homman hoitamaan.

Kuvista voi päätellä, että hepot nauttivat kovasti - varmaan paarmanpuremat ovat kutisevia ja ikäviä ja vesi viilentää mukavasti.

Toivottavasti tätä tulee useamminkin tehtyä.

Ei enää heinästressiä

Kaikki heinät on saatu taas tänä vuonna korjattua. Eilen illalla ajeli heinäurakoija suurimman osan pakettiin. Laatu vaikutti ihan hyvältä, mutta tietenkin jännittää, mitä paketista löytyy, kun ensimmäinen lokakuun alussa hevosille tarjoillaan.

Laiskuri-minulle sopii tämä urakoijan toimesta tehty heinätyö mukavasti, kun ei tarvitse kun puhelimella soittaa ja laskunsa maksaa.

Laiskurista puheenollen, hiukan hävettää, kun eiliset agilitytreenit jäivät väliin pelkästään siksi, että olin niin julmetun väsynyt. Aika turhaahan tosin on treenata, jos oma vire on surkea. Nyt pian jostain energiaa tännepäin!

Yliannos Ypäjää

Kesän isot issikkatapahtumat ovat osaltani ohi. Mestaruuskisoissa ja ennen niitä urakoin apulaiskilpailunjohtajana ja jalostusnäyttelyssä johtajana. Tapahtumat osuivat peräkkäisille viikonlopuille. Edellisviikolla olin torstaista sunnuntaihin Ypäjällä ja viime viikonloppuna perjantaista lauantaihin. Minua alkaa välittömästi väsyttää, kun joku mainitsee Ypäjän nimen.

Huomaan kyllä olevani tavallista väsyneempi, kun viikonloputkin ovat menneet työn touhussa. Jonkin verran tulee valvottuakin, kun samanhenkisiä ihmisiä kokoontuu yhteen järjestämään näitä tapahtumia. Sehän on yksi syy olla mukana, että tapaa kivoja, samoista asioista kiinnostuneita tyyppejä.

Nyt seuraava viikonloppu on varattu ihan vain itselle (lue: kodinsiivousta) ja sitten on agilityn MM-karsinnat Turussa, jonne olen luvannut mennä kuuluttajaksi. Samantien alkaa lomakin eli vielä kaksi viikkoa vietän töissä ja sitten luultavasti lomani myötä alkavat upeat kesäsäät uudelleen.

Tosin eilen kävi urakoija kaatamassa meillä heinää nurin, joten parin päivän pouta olisi taas toivottava ilmiö, jotta saisimme pakettiin hyvälaatuista heinää talven varalle. Pitäkäähän peukkuja sille.

Heinänkorsia ja hellettä

Heinää on housuissa ja lattialla ja kaadettuna pellolla. Heinähommat saa tänä vuonna tehdä aivan unelmaolosuhteissa - heinäpoudilla. Ainoastaan loma puuttuu eli heinähommiin pitää joutua vielä oman työpäivän lisäksi.

Eilen tehtiin parin tunnin rupeama naapurin Katjan avustamana ja selkälihakseni kyllä tietävät, että hommissa on oltu. Kivulias jomotus tuntuu aivan joka lihaksessa. No, ehkäpä tänään helpottaa, kun työpäivän jälkeen taas jatketaan.

Vielä vajaat kolme viikkoa lomaan...

22.6.2009 Romeo - 30 vuotta

Ihana vanhus on hyvinkin harmaantunut, mutta toissatalvisen sairastelun jälkeen kuntoutunut aivan entiselleen.

Laukka, jopa pukkilaukka, sujuu ja elämä maistuu.

Poika on kova hörisemään ja seuraa tarkkana maailmaa ympärillään.

Eilistä syntymäpäiväänsä herra vietti lepäillen auringossa, syöden ja tyylikkäästi - ehkä hieman kuola suupielestä valuen - vettä siemaillen. Illalla pikkupeikko kävi rapsimassa talvikarvaa pois ja se oli kovasti nautittavaa.

Onnittelut vielä kerran!

Ihonkuorintalakanat ja muuta näpsää

Eilisen pitkän päivän jälkeen pötkähdin nukkumaan ja heti alkoi jotenkin tuntua kiusalliselta. Nousin uudelleen ylös katsomaan, minkä päälle olin käynyt nukkumaan ja lakanoilla oli sellaista hienoa, kuivaa hiesua n. 2 mm kerros. Sininen lakana oli kauttaaltaan kauniin punaruskea. En jaksanut enää puolen yön jälkeen lähteä vaihtamaan puhtaisiin, joten häädin ensin kolme onnellista, kerälle kiertynyttä koirakaveria alas sängystä ja rapsautin sitten suurimman osan hiekasta lattialle. Vasta jälkeenpäin tajusin, että olisi voinut kokeilla nuorentaako tuollainen kokovartalokuorinta... heh.



Maanantaina piti olla Marilynin agilitytreenit, mutta jouduin kokouksen vuoksi perumaan menomme. Yritin olla vitsikäs sähköpostissani ja kerroin, että Marilyn tod.näk. osaa tulla itse paikalle, mutta ei pärjää ilman ohjaajaa. Toisinaanhan Marilyn karkureisuuillaan on käynyt ainakin melko lähellä Salimäenpolun treenikeskusta, sinne lienee meiltä n. km linnuntietä matkaa. Kun olin lähdössä kokoukseen viiden aikoihin, hyökkäsi Marilyn takaani ja ponkaisi oven vaudilla auki ja singahti hurjasti haukkuen kohti kylää. En voinut kuin naurahtaa itsekseni: "Nyt se tyttö on tuntia liian aikaisin treeneissä - voi voi - tyhmänä pitävät, kun ei edes kelloa tunne."


Kun lähes viiden tunnin reissun jälkeen palasin kotiin, istui keskellä ajotietä uupuneen ja tyytyväisen näköinen kurainen koiratyttö. Avasin auton oven ja se loikkasi syliini ja nukahti heti. Oli kuulemma pitemmän aikaa juoksennellut haukkuen pihapiirissä, mutta ei ollut ilman vaivaa antanut itseään ukkkokullalle kiinni. Hän oli vain ikkunasta naureskellut jaloista ja mahasta täysin mustaa koiraa. Sen verran oli koiratypykkä juoksennellut märässä nurmikossa ettei ollut aivan musta, kun pomppasi autossa syliini.


Luultavasti se ei kumminkaan ollut treeneissä käynyt.


---
Ja ihan muihin asioihin - kesäiseen pihapiiriimme: Saimme aikanaan tupaantuliaislahjaksi alppiruusun (lähes 20 vuotta sitten) ja koskaan se ei ole tehnyt niin upeita kukkia kuin tänä vuonna. Sitä tulee hyvälle mielelle aamuisin, kun se kurkistaa ikkunasta sisään.

Suvisunnuntai

Viime yönä oli hurja ukonilma, vettä tuli ja salamoi. Päivällä olikin todella painostavaa ja ensimmäistä kertaa kesän ratsastuslenkin jälkeen huuhtelin hikisen Félagin letkulla. Se selvästi nautti siitä, vaikka vesi oli kaivokylmää.


Tänään olen hiukan yrittänyt kaunistaa pihapiiriä.

Tästä lähdettiin.








Ja tähän päädyttiin. Kunhan taimet hiukan kasvavat, niin tulos voi olla mukavan näköinen.


Muutapa en sitten ole tänään saanutkaan aikaiseksi. Tosin en tiedä, miksi kaiken aikaa pitäisikään puurtaa. Kesä etenee muutenkin: Ensi viikonloppuna on jo juhannus!