Tänään päättyi myös rallytokokurssi. Valitettavasti joudun olemaan pois melko monta kertaa, mm. tänään en kertakaikkiaan jaksanut mennä paikalle ja koirien juoksujenkin vuoksi joudun olemaan poissa. Kovasti elättelen toivoa, että syksyllä ryhmä saa jatkoa.
Eniten jään kaipaamaan improvisaatiotetteriryhmäämme Pusulassa. Olemme kevään aikana kokoontuneet kymmenkunta kertaa porukalla harjoittelemaan improvisaatiotekniikoita. Osittain jengi on samaa ihanaa väkeä kuin viime kesäisessä kesäteatterissa. Ohjaajamme Make on ollut vetämässä ja iso osa osallistujista oli mukana kesäteatteriryhmässä. Muutamia uusiakin on tullut mukaan, mutta porukka on heistäkin vain parantunut. Ikähaitari on ollut melkoinen: nuorin oli 9-vuotias ja vanhin 70-v. Yhtään ei ole haitannut, oivaltavia ja ihania löytyy kaikista ikäryhmistä.
Tiistaina meillä oli pieni esiintyminen kutsuvieraille.
Ensin teimme valokuvia erilaisista tilanteista. Tässä tekniikassa on ideana se, että yleisö kertoo, mistä se haluaa nähdä kuvan ja improryhmä rakentaa kuvan omien mieleenjohtumien mukaan, Yksi menee lehmäksi maatilalle, toinen kissaksi ja kolmas lypsämään jne. Näin saadaan aikaan usein aika hauska still-kuva.
Teimme myös jutun: "Myöhässä työpaikalta", jossa myöhässä olija poistuu hetkeksi ja sillä aikaa yleisö ja Make päättivät, miksi hän on myöhässä (3 asiaa) ja missä hän on töissä. Yksi on pomo ja 3-5 tyyppiä ovat työkavereita, jotaka yrittävät auttaa pomon takana miimisesti kuvailemalla myöhästymissyyt. Välillä on aika vaikeaa saada esitettyä myöhässäolotilanne miimisesti. Eräässä harjoituksessa esimerkiksi putkassa olo Matti Nykäsen kanssa ei meinannut oikein aueta myöhästyjälle.
Vielä oli ohjelmassa "sanakirja", jossa yleisö antaa sanan (joka ei ole mikään tunnettu sana) ja 3-5 henkilöä antaa selityksen sanalle sana kerrallaan.
Teimme myöskin "duppauksen", jossa kaksi esintyjää duppaa näytelmän ja kaksi esittää tehdyt duppaukset. Tällä kertaa ohjelmassa oli autiotalossa asuva Frankensteinin morsian, joka sai karvaasti kokea pettymyksen eikä saanut sulhastaan takaisin.
Vaikutti siltä, että yleisöllä oli hauskaa ja hauskaa oli esiintyjilläkin.
Kyllä on ihanaa, kun on saanut irrotella mukavassa seurassa. Improillessa on saanut vapauttaa jotain sisimmästään ja mikä parasta kuulua johonkin porukkaan, jonka kanssa on ollut mukava tehdä juttuja. Ilmapiiri on hyväksyvä ja kannustava ja luulen, että olemme yhdessä myös oppineet jotain. Syksyllä tämä jatkuu, toivottavasti mahdun mukaan!
----
 |
| Kasvihuoneen pikkutaimet ovat toivoa herättävästi kasvaneet melkein puoleen siitä, mistä alkoivat. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti