sunnuntaina, tammikuuta 18, 2015

Kaikenlaisia kotkotuksia!

Äkkiä sitä tapahtuu, kun facebookkia selailee. Viime vuoden lopulla selailin älypuhelintani ja sytyttelin takkaan tulta, kun pongasin facebookista ilmoituksen kivan värisistä myytävistä tyrnävänkannan nuorikkokanoista.  Ne asustelivat Siikaisissa Pohjois-Satakunnassa, joten olivat väistämättä liian kaukana meiltä.  Olisi aika kohtuutonta pyytää ukkokultaa ajelemaan yli 500 km muutaman kanan vuoksi!  Pitihän niitä kuitenkin tiedustella ja myyjä kertoi kuljetusongelmaani, että Suomusjärveltä joku olisi tulossa paria kanaa noutamaan, joten jos haluaisin, niin kanat tulisivat siinä samalla tähän lähelle.

No eipä siinä mitään, näin sovittiin, että minulle tulisi yksi splashed white -värinen kana ja yksi vaaleanruskea.  Vaaleanruskeista oli valita, joko mustalla tai harmaalla pyrstöllä.  Niin siinä sitten kesken takan sytyttelyn jouduin tunnustamaan ukkokullalle, että "Hups! Tuli ostettua 2 kanaa." 

En sitten osannutkaan valita, että haluanko mustalla vai harmaalla pyrstöllä, joten tilanne jatkui: "Hups! Ostinkin 3 kanaa!"  Ukkokultaa tämä ei hetkauttanut, hiukan vaan naureskeli, että eikös sinun takkaa pitänyt sytytellä eikä kanoja ostaa - missään ei ole enää turvassa moiselta.


Siis ottaisko harmaalla pyrstöllä...
...vai mustalla? Ratkaisu: OTA MOLEMMAT!
 Kuljetus ei onnistunut ihan heti, kun noutajan auto piti ensin korjata, mutta perjantaina sitten sain tiedon, että lauantai-iltana kanaporukka olisi noudettavissa Suomusjärveltä.  Lauantai-iltana klo 19, jolloin ollaan tavallisesti jo käperrytty sohvannurkkaan miettimään iltapalaa ja katselemaan telkkaria vienosti viiniä siemaillen, me lähdimmekin kovassa räntäsateessa ajelemaan lähes tunnin suuntaansa kestävää matkaa hakemaan kanoja.  Ihan mukisematta ukkokulta lähti kuskiksi.

Katsastettuamme noutopaikan eläimet - kanit, kanat, lampaat ja vuohet - ajelimme kotiin ja olimme kotona noin klo 21.  Hyvä aika siinä mielessä, että kanalassa olisi vielä tunnin valot päällä ja sitten alkaisi yörauha.

Vanhat kanat olivatkin jo yöpuulla, kun avasin pahvilaatikon ja päästin nuorikot porukkaan.  Voi, mikä potpotus ja tiirailu alkoi molemmin puolin.  Pikkuiset katselivat ihmeissään yläpuolella kiikkuvia isompia kanoja ja orrelta katseltiin hieman varauksella uusia tulokkaita.  En tiedä, mitä sanoivat, mutta äänimaailma oli aika huvittava!


Pikkukanat alhaalla ja isot ja kukko orrella
Pienen hetken jatkui potpotus ja sitten Sylvesteri-kukko kävi katsastamassa tulokkaat alhaalla.  Ei nokkinut eikä hätistellyt, kiersi vain ympäri porukan ja hypähti sitten takaisin orrelle.  Yksi kanoistakin kävi katsomassa uusia tyyppejä, se hätisti niitä ja oli nokkaisevinaankin: "Menetkös siitä, mokoma alempiarvoinen!"

Yksi pikkuisista ponnhti ketterästi ja rohkeasti orrelle katsomaan muita,
jotka vaikuttivat lähinnä hämmästyneiltä moisesta julkeudesta.
Heittelin vähän jyviä maahan ja jätimme porukat tutustumaan toisiinsa.  Aika levolliseltahan tuo tutustumispuuha näytti.

Tänä aamuna sitten menin katsomaan, mitä porukalle kuului ja isot kanat ja kukko olivat lattialla  kuopimassa ja pikkuporukka hyppeli orsilla.  Eivät ilmeisesti uskaltautuneet vielä mukaan porukkaan.

Pikkuiset ihmettelevät orrella, mitä ihmeen hyvää ruokaa isot saivat
Olin keittänyt jengille riisipuuroa, se piti annostella kahteen paikkaan, että nuorikotkin saisivat syödäkseen.  Laitoin pienille jyviä ja puuroa raejuustoastiaan munituskopin päälle, että nekin saivat syödäkseen.  Myöhemmin vielä vein niille vesikipon, ettei niille tule jano, jos eivät uskallakaan mennä alas juomaan toisten joukkoon.


Ruoka maistuu ja tirpat ovat pirtsakoita.

Minähän olen varsin kehittymätön kanojen nimien antaja, meillä on tällä hetkellä valkoinen kana, jonka nimi on Karviainen, musta kana nimeltä Mustikka ja kolme ruskeanharmaata, joiden yhteisnimi on Pulut (, koska en erota niitä toisistaan).  Kukon nimi on Sylvesteri (koska hain sen Sylvin päivänä meille). 

Mitähän nimiä näille uusille antaisi?  Tuo splashed white voisi ehkä olla Valkoherukka ja vaaleanruskeat vaikka Aprikoosi ja Persikka. Minäpä mietin tätä, mutta alustavasti vaikuttaa hyvältä.

Jotta sellaisia kotkotuksia tänä viikonloppuna!

Ei kommentteja: