perjantaina, lokakuuta 21, 2011

Takapakkia

Pikku-Kleon onnettomuus ei ehkä päättynytkään aivan niin hyvin, kuin toivoin.  Toissailtana Kleo alkoi yskiä aivan röhkimällä ja sitä yskää kesti koko yön.  Ajattelin, että yskä kuulostaa jotenkin sydänperäiseltä - eli varmaankiin keuhkoihin kertyy vettä, kun sydän ei toimi kunnolla.

Melkein kokonaan nukkumaton yö oli pienin murheeni aamulla, kun soitin eläinlääkärille.  Saimme ajan iltapäiväksi ja vein samalla Disan rokotettavaksi.  Lääkäri kuunteli tarkkaan Kleon sydäntä ja keuhkoja ja sanoi surullisena, että ei kuulosta kovin hyvältä.  Pikkukoiran toinen keuhko ei toimi enää ollenkaan.

Lääkitykseksi Kleo sai sydänlääkkeet ja nesteenpoistolääkityksen.  Mikäli neste lähtee keuhkosta, on kuulemma kaksi mahdollisuutta: joko keuhko surkastuu ja kuivuu ja Kleo voi elellä toisen keuhkon voimin tai se ikävämpi vaihtoehto, jossa keuhko tulehtuu ja sitten joudumme tekemään isompia ratkaisuja. Tämä on edessä aika pian, sillä kuulemma viikonlopun aikana näemme, mihin suuntaan Kleon kunto kehittyy.

Ensimmäisen lääkkeiden annon jälkeen joka tapauksessa Kleon kova, hakkaava yskä loppui nopeasti ja nesteenpoistokin toimi, sillä hyvin pian keittiön matolla oli litrakaupalla kosteutta.  Sen jälkeen muistinkin tarjota Kleolle hieman useammin ulkoilumahdollisuuden ja joka kerta sillä olikin kova hätä.  Viime yö meni melkoisen rauhallisesti ja pikkuisella ei selvästikään ole kipuja.

Noin kolmen kuukauden kuluttua on Kleon 14-vuotissyntymäpäivä, joten nuoruuttahan me emme pikkuiselle pysty ostamaan.  Näillä mennään, pienin askelin eteenpäin.

Siellä se nukkuu takanani sohvalla ja tuhisee välillä hieman närkästyneenä: koska se aamuruoka oikein tulee?

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oi voi... :( Rapsutuksia ja peukutuksia pikku potilaalle ja voimia teille kaikille!

t. Elina L. & elukat

Mari kirjoitti...

Voi pikkuista :( Täältäkin puhallellaan paranemisen tuulia.

Anonyymi kirjoitti...

Voimahali ja -rapsut täältäkin.

Terv.
Anne ja Sohvi