Jäykkis

Keskiviikkona kiipesin Félagin selkään ja voi onnetonta, se oli ihan jäykkä ja kipeän oloinen. Teimme kuitenkin sen kanssa käyntilenkin, surkein lyhyin töpöttävin askelin. Katselin jo maanantaina sen likkumista tarhassa, se vaikutti silloinkin jäykältä ja onnettomalta.

Sain ystävältäni hevosia hoitavan osteopaatin puhelinnumeron ja onneksemme sain samalle päivälle ajan, kun joku asiakas oli peruuttanut. Normaalisti kuulemma ajat saa jonnekin noin kolmen viikon päähän.

Osteopaatti katseli ensin ponin liikkumista ja totesi ilmeiseksi sen, että jossain jäykkyyksiä oli. Vasemman etujalan lapa oli ihan jumissa, samoin selkä. Eleettömästi ja varsin pienin liikkein tehty hoito näytti vaikuttavan hevoseen paljon. Välillä se höpelsi suullaan hoitajaa ja välillä vaikutti siltä, että se nukahtaa kesken kaiken. Se huojui ja heilui hoidon tahdissa hassun näköisenä.

Hoidon lopputulos näkyi heti, askel piteni normaaliksi ja Félagi vaikutti siltä, että siihen ei satu enää. Se, mitä hepolle on tapahtunut, jää arvoitukseksi. Luultavimmin se on venäyttänyt selkänsä joko liukkaalla tai ehkä yksi jalka on humpsahtanut syvälle hankeen odottamatta. Félagi on muutenkin aika kömpelö otus, joten se ei ole varmasti ehtinyt moiseen reagoida.

Tänä aamuna tein Félagin kanssa yhteisen kävelylenkin peräkylään ja takaisin ja se vaikutti kävelevän aika lailla normaalisti. Täytyy tehdä nyt joka päivä sen kanssa lenkki ihan maasta käsin, että poika lähtee vetristymään. Itsellenikin kävely tekee varmasti ihan hyvää.