Maanantaissa ollaan

Ihan hyvällä mielellä - viikonloppu toi intoa elämään, vaikka agilityoppien määrä päässä on niin suuri, että osa on varmasti valunut yön aikana korvita tyynylle. Osa jäi sinne halliin, kun nuppi oli ajoittain niin turvoksissa, ettei sinne mitään mennyt.

Kivaa oli ja kivassa porukassa, kiitokset vaan tätäkin kautta järjestelijöille (ja Jaakolle).

Eilisillan päätteeksi tytär halusi vielä liikuttaa vanhaa rakasta Romeo-poniaan ja vei taas ruunapojat yhteiselle lenkille. Homma oli ihan pakko ikuistaa ja sain luvan julkistaa ihanuudet tänne blogiin.
Tässä siis porukka tulossa ja menossa. Eivätkös olekin uskomattoman ihania nuo mamman kaikki kullanmurut?

Eilen olivat kuulemma laukanneetkin yhdessä, koko porukka. Varmasti tuo tekee hyvää Romeolle, että saa olla porukassa ja pääsee liikkumaan.

Taas pitää mainita, että sillä on ikää jo 28 vuotta. Silti se on ihanan reipas ja kirkassilmäinen poni.