Ettipäin..

... sano mummo lumessa.

No, lunta ei ole vielä näkynyt.  Itseasiassa tähän aikaan aamusta (noin seitsemän maissa) ei näy yhtään mitään, kun katsoo ulos.  Suomen syksy on kyllä pimeää aikaa, siitä ei pääse mihinkään. Toisaalta ruska on vielä kaunis ja sateitakaan emme ole saaneet liiaksi, joten kovin syvään syysmasennukseen en ole päässyt.

Kleon tilannekaan ei vaikuta pahenevan. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä tuli hieman takapakkia ja vaikutti, että pikkuisen tila on kovasti huononemaan päin.  Yskiminen kiihtyi ja vietimme taas sohvalla yön, jotta muut saisivat nukuttua.  Loppuyöstä kuitenkin pikkuinen sai nukutuksi ja itsekin nukuin ehkä nelisen tuntia.  Joka yö se on herättänyt minut kolme-neljä kertaa juodakseen ja päästäkseen pissalle.

Alkuviikon ajan on näyttänyt siltä, että Kleon kunto kohenee eikä huonone.  Viime yönä se nukkui käytännössä koko yön yskimättä ja herätti vain kerran ulos.  Nesteenpoistolääkkeet taitavat janottaa aika lailla, joten on ymmärrettävää, että se haluaa yölläkin ulos ja juomaan.Pidetään peukkuja, että saamme pitää mummelin vielä mukana menossa tuhisemanssa.

Kleo aamukävelyllä

Eilinen päivä toi tullessaan huonoja uutisia: lähipiiristämme kaksi joutui sairaalaan.  Toinen meni kuulemaan jatkohoitoja leikkauksen jälkeen ja joutui jäämään nesteen poistoon, jatkohoitouutisetkaan eivät olleet kovin lohduttavia.  Toisella kova päänsärky ei ollutkaan migreeniä vaan aivokalvontulehdus.  Tsemppiä heille.

---
Jos sinulla on heikkous, käännä se voimaksesi –
ja jos sinulla on voimaa, älä tuhlaa sitä heikkouksiisi.
-Dorey Shary