Nonni, tässä sitä taas ollaan - vanhoissa kuvioissa. Istun kotona työpöytäni ääressä. Katsoin juuri loput valokuvat Norjan matkaltamme (kolme viimeistä päivää) ja totesin, että en saanut oikeastaan yhtään onnistunutta valokuvaa itse PM-kisoista. Lauantaina oli kyllä kaunis ilma, mutta keskityin katsomaan kisoja enemmänkin kuin kuvaamaan ja sunnuntaina sitten oli niin törkeä sade koko ajan, että lähes kaikki kuvat ovat jotenkin epätarkkoja tai muuten sitten surkeita. Eipä kameraa juuri tahdo esillekään ottaa, kun sataa vettä kuin aisaa koko ajan.
Matka oli kaiken kaikkiaan todella onnistunut. Eipä tainnut pielessä olla kuin viimeisen kisapäivän sää. On aika ankeaa istua koko päivä kattamattomassa katsomossa sateessa. Olihan meillä toki sateenvarjo, mutta ei se oikeasti estä kosteutta kertymästä joka paikkaan. Pikkupeikko oli viluinen, surkea, märkä ja vihainen. Jotenkin minusta hevosetkaan eivät olleen niin sykähdyttävän upeita kuin odotin.
Kotimatka Norjasta sujui rattoisasti. Meillä oli seurana tuttavapariskunta, joka tuli myös kisoista ja yöpyi samassa väliasemassa Töcksforsissa ja tuli samaan iltalaivaan kuin mekin. Ajelimme osan ajasta peräkkäin ja osan erillään ja soittelimme sitten lounasseuraa. Poikkesimme katsomassa Grpsholmin linnaa (joka tietenkin oli suljettu n. tuntia ennen kuin ehdimme paikalle - olisivat varmaan pitäneet sen auki, jos olisivat tienneet, ketä on tulossa, mutta ei muistettu ilmoittaa etukäteen...).
Sitä me ihmettelimme, että olivatko ennenvanhaiset arkkitehdit kovia ottamaan häppää, kun ikkunat olivat osin menneet aika vinkin vonksin. Vai osaako joku kertoa, miksi tuo yksi on noin nurinperin?
--
No, minulla on muutama lomapäivä vielä jäljellä ja kotiin tullessani ikäväkseni totesin, ettei ukkokulta ollutkaan ilta-aikojaan viettänyt tupaa puunaten. Ihan oli yhtä sotkuista kuin lähtiessäkin. (Lue: linja-autoaseman vessakin on siistimpi kuin meidän olohuone.) Jospa mie tämän sadepäivän käyttäisin puunaukseen, niin kehtaisi taas elellä.
Ylitin eilen itseni ja korjasin 100 m aitaa ja pesin pari mattoa, vaikka takana oli laivamatka ilman täysiä yöunia. En silti ole supernainen - voin vakuuttaa, että nyt just hiukan nukuttaa ja aionkin napsaista päiväunetkin tänään. Muu talonväki kun on reippaan töissä tänään niin voin tehdä, mitä lystään.
Onkohan minussa joku aikuistumisvika, kun "tehdä mitä lystään" tarkoittaa talon siivousta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos etukäteen, että kommentoit asiallisesti. Mainokset ja epäasialliset kommentit poistan, jos viitsin.