Keskiviikkona tuli Marilyn kipeäksi. Se ei syönyt ja tärisi vain apaattisena. Pikkupeikko löysi lisäksi sen hännän yläpuolelta ison pahkuran ja niin sitä vietiin eläinlääkärille. Tulos: pattia pitää tarkkailla, ei tietoa, mikä se on. Lisäksi pahoinvointilääkitys ja epäilys ahneen ruuansulatusvaivoista. Luita lienee tulllut popsituksi hiukan liian isoina paloina. Tänään koiruus on melkolailla ennallaan, ruokahalu on vielä hieman hakusessa, mutta ruoka painuu alas jo ja kuppia pitää puolustaa, vaikka ei itse söisikään. Kiva niin.
Toinen potilas on edelleen samanlainen. Romeo-ressukka ei vieläkään syö juuri mitään. Nyt on yritetty maustaa sapuskaa melassilla ja omenamehulla, mutta ruoka ei kiinnosta sen enempää. Yritän tänään saada eläinlääkärin paikalle katsomaan, mitä tehdään. Oli yritystä saada paikalle endoskooppi, jolla olisi voinut tähystää sen ruokatorven, mutta lääkärimme ei saanutkaan sellaista vielä. Voi olla, että edessä on klinikkareissu. Siinä saattaa palaa rahaa melkoisesti, mikä tietenkin on vain rahaa, mutta kyllähän sitäkin on luonnollista miettiä...
Se odotettu talvi muuten saapui tällä viikolla. Keskiviikkona paukahti toistakymmentä senttiä lunta. Juuri nyt, kun minäkin jo aloin odottaa kevättä ja vaaleanvihreää ruohoa Romeon ravinnoksi. Keskiviikkona menomatka töihin kesti 1,5 h ja paluu 2 h. Siinä sitä hiukan kysytään kärsivällisyyttä. Pikkupeikko ei mennyt töihin olenkaan, ne peilikirkkaat tiet olivat liikaa kaksiviikkoiselle ajokortille. Saattaahan tuohon sekin vaikuttaa, että työ ei liene kaikkein mukavinta maailmassa ja tässä oli hyvä syy jättää menemättä.
Tänään on onneksi perjantai. Jotenkin tämä työviikko nelipäiväisyydestään huolimatta on ollut tavallista raskaampi. Varmaan huoli Romeosta varjostaa mieltä koko ajan. Ihanaa on kuitenkin se, etti poni ole apaattinen, vaan aika lailla oma itsensä. Aika usein pysähdyn toivomaan, että se vielä kuntoutuisi. Ihana pikku teräsvaarimme kun on.
Täällä Tuula poppoonsa kanssa peukuttaa teräsvaarille,sekä myöskin Marilynille.Meillä leikkaus edessä 2.4.kun Väpältä poistetaan patti jalasta,eikä mikään huolestuttava.Se puhdistettiin reilu viikko sitten nukutuksessa,mutta kovan tulehduksen vuoksi sitä ei voitu poistaa silloin kokonaan kun reunoilla ei olisi ollut tarpeeksi tervettä kudosta jotta olisi saatu kunnolla ommeltua se kiinni,joten antibiotteille ja nyt sitten 2.4.leikkaus..Jännittää.Viimeksi meni hyvin,heräämiset ym.eikä leikkaus ole iso,mutta ikää kun on"jo"11.teräsvaari on,terve kaikinpuolin,ei sydämessä mitään.
VastaaPoistaAivan huimat tsempitykset urhealle pikkuponimukselle meidänkin sairastuvaltamme. Sakolla sterilointileikkauksen haava vuotaa vielä tikkien poiston jälkeenkin, Egolla oli häntärauhastulehdus ja Rontti könkkää.
VastaaPoistaYleisö vaatii Romeosta kuvia tai kyläilykutsua. :)