Saunakaveri

Eipä maailma sitten kirkastunutkaan. Etenkin aamuisin on pimeää on kuin peikon hanurissa. Tämä on sitä aikaa, kun aamulla lähtiessä on pimeää ja illalla palatessa samoin. Ei auta valittaa, näin se vain on. Esi-isäni ovat valinneet asuinseuduksemme maailman pimeimmän kolkan.

Toisaalta vai 11 päivän kuluttua on talvipäivän seisaus ja päivät alkavat pidetä. Maailmassa on paikkoja, joissa vuodenajat eivät poikkea juurikaan toisistaan. Ehkä en haluaisi sitäkään.

Aamuisin on vain kovin vaikeaa päästä ylös. Tänä aamunakin näin unta, että nukuin linnunpesässä, pehmeässä lämpimässä. Tarvitaan paljon tahdonvoimaa sieltä ylös kaivautumiseksi.

Selkä kiusaa edelleen. Parina maanantaina olen antanut pikkupeikon ohjata Marilynia agilityssä, koska selkää juilii niin ilkeästi. Marilyniä ei haittaa, kuka sitä ohjaa, mutta minua joskus harmittaa, kun en itse pääse. Hallin lattia on vain niin kova, että juoksu sattuu jymähtäneisiin lihaksiini ja sen verran kylmä, että kipu aina odotellessa voimistuu.

Eilisten harkkojen jälkeen oli sauna lämpimänä ja kipusinkin sinne lievittämään jomotusta. Marilyn halusi mukaan. Iloisena se hyppeli alalauteelle ja kun lähdin pois, se jäi vielä sinne nukkumaan. Yli puoli tuntia pikkukoira lämmitteli luitaan saunassa ennenkuin tuli itse pois. Saunan oven alta mahtuu hyvin.

Ihan pikkuisena se kävi useinkin itsenäisesti saunan lauteilla lämmittelemässä ja tuli sitten hurjasti läähättäen välillä vilvoittelemaan. Ihmettelimme sen läähätystä, kunnes joku tajusi, että koko koira oli aivan kuuma saunan jälkeen.

Marilyn on kyllä kaikista omistamistani koirista ehdottomasti omintakeisin tyyppi.

---

Sauna on köyhän apteekki.