Viikonloppuraportti

Perjantain ja lauantain välisenä yönä (joskus puolenyön maissa) lojuin kylpytynnyrissä kynttilälyhtyjen ja suuren pyöreän kuun valossa. Pikkupeikon uusi koiratyttönen oli ensimmäisen illan aikana osoittanut tervepäisyytensä ja olin todella onnellinen valinnastamme. Hymyilin typerää onnellista hymyä.

Lauantai ja sunnuntai meni melkoisen tiiviisti issikoiden näyttelypuuhissa. Siellä on aina toimihenkilöiden kesken mukava tunnelma, joten ko. tapahtumaa ihan odottaa. Paljonkaan en hevosia ehtinyt nähdä kuin aivan syrjäsilmällä, koska puuhaa oli koko ajalle. Sen voisi sanoa, että väreistä suomalaiset ovat kovin innostuneet, näyttelyssä näki todella upean värisiä hevosia.

Ukko oli golfia pelaamassa koko viikonlopun ja itse olin myös poissa, joten koiratyttönen on leimaantunut voimakkaasti peikkolapseen, mikä on tarkoituksenakin. Viikonloppu on mennyt täällä kotona hienosti. Juhliakin on vietetty, mutta talo oli siistimpi kuin omien juhliemme jälkeen.

Leimautumisestaan huolimatta, pikkukoiranen lähti kuitenkin kanssani hevoshommiin aamulla ja tukiskeli kiinnostuneena jokaista uutta hajua loikki iloisena sinne tänne. Sitä oli ilo katsella, se on kovin kaunis mielestäni.

Koiraneito on siis n. 5 kk vanha näyttelylinjainen belgianpaimenkoira malinois ja se on saanut luonamme kutsumanimen Karma. Honkkeli ja pentumainen se vielä on, vaikka näyttääkin nuorelta neitoselta. Tänä aamuna se tuli tallin ovesta kuperkeikkaa ulos, kun ei ilmeisesti ole koskaan nänyt niin korkeaa kynnystä.

Kuvia kukaan ei ole ehtinyt siitä ihmeemmin ottaa, mutta tässä pikainen napsaus lauantaiaamulta:

---

Mutta nyt kiiruusti töihin, hauskaa päivää teillekin!