Reykjavikin satamaa
Geysir
Kerid on tuo kraateri tuossa alapuolella (tässä bloggerissa ei oikein ole helppoa laitella kuvatekstejä)
Lunneista sai tänä vuonna mukavasti kuvia Dyrhólaeyn kallioilta
Yö laskeutui jo Islantiin kun lähdimme pois maatilalta ja sinne tytär jäi - keskelle ei-mitään - pieneen taloon Islannin etelärannikolle. Haikeaa oli jotenkin hänet jättää, mutta oli ihanaa nähdä, että hän viihtyy. Kahden viikon kulutuua tytär on jo kotona ja uskoisin, että hänen lähtönsä Islannista on paljon haikeampi.
Tuntui oudolta eilen illalla, kun täällä Koto-Suomessa illat ovat jo aivan pimeät ja siellä Islannissa oli vielä puolen yön aikaan noin valoisaa.
---
Blogi täyttää muuten tänään vuoden. Ihmeen ahkerasti olen viime vuoden kirjoitellut tänne, 213 tekstiä yhteensä eli 80% päivistä on saanut jonkin merkinnän.
Onnittelut yksivuotiaalle blogille!
VastaaPoistaIhania maisemia ja hetkiä on matkallanne ollut. Minäkin tahtoisin tuonne. Ja sille ihanalle peikkolapselle, tervetuloa taas kohta kotosuomeen, vaikka sitten sen ei-kelpien kanssa :)
Juu, ja ihan tervetullut pikkupeikko on kotiin jopa ilman ei-kelpietä ;)
VastaaPoistaMut mie en taho tulla kotiin. En koiran kanssa tai ilmankaan. Etenkaan ilman. :(
VastaaPoistaMut eihän me pärjättäis täällä ilman sinua!!!
VastaaPoistaHöpöhöpö. Hyvin te ootte pari kuukauttakin parjanneet. Pitais vaan loytaa agilitytoimintaa Islannista, sit ois melekein kaikki tarvittava taalla. ( Kaikki paitsi Kleo O.o )
VastaaPoista