Kahleissa

Työn ja arjen kahleissa ollaan taas. Pääsiäinen on vietetty. Odotin vapaapäiviltä keväisiä uloilupäiviä ja ratsastelua. Sain kaamean tuulisen ja kylmän viikonlopun ja paljon sohvalla makoilua.

Nyt joku älähtää, että ulkoilu on pukeutumiskysymys. Sehän on aivan totta. Ei vaan huvita ulkoilla naparetkeilijän varusteissa, joten sitten luurailtiin sisällä.

Tosin yhden kivan jutun bongasin viikonloppuna. Ruoho kasvaa jo. Sitäkö tässä pitäisi alkaa seurailla, että saisi elämään vaihtelua? ;)

Vieläkin on Nittiä ikävä. Eilen, kun istuin yksin kotona ja kyynel pyrki silmänurkkaan ei tullut mistään lohduttajaa. Kaksi jäljelle jäänyttä koiraa vaan kuorsasi jossain selällään. Nitti olisi huomannut ja tullut lipaisemaan ja kertomaan, että en ole yksin.