Hevosharrastusviikonloppu

Olipa hevosharrastuspainotteinen viikonloppu pitkästä aikaa. Välillä nimittäin tuntuu, etten harrasta hevosia ollenkaan, ruokin niitä vaan.

Perjantaina kävimme katsomassa, miten pitkälle naapurin viisivuotiaan ruunapojan koulutus oli edennyt kolmeviikoisella ratsutussessiolla. Ihan vakuuttava alku oli pienen hevosen ratsu-uralle tullut. Oli jotenkin liikuttavaa, kun se meni kentällä korvat tötteröllä. Nuoren hevosen ilme oli luottavainen ja kiinnostunutkin. Ratsun elämän esimmäiset viikot olivat selvästi olleet mukava kokemus. Oletettettavasti sille oli ollut terveellistä vaihtelua saada puuhastaa ihmisten kanssa ja olla uudessakin ympäristössä. Ratsuttaja esitti omana mielipiteenään, että ruunapoika oli kolmessa viikossa kasvanut henkisesti melkoisen harppauksen. Kiva nädä, miten homma etenee ja millainen hevonen siitä kuoriutuu.

Lauantaina tein pitkästä aikaa oikein kunnollisen ratsastuslenkin omalla hepolla. Ihanaa, että sillä on lopultakin tilsakumit alla, niin ei tarvitse koko ajan posottaa kovaa vauhtia. Félagista on välillä hauska seurata edellä menneen otuksen jälkiä, ihan nuuskimalla kuin koira. Nytkin oli hiljaisella mökkitiellä hiukan vastasatanutta lunta ja ennen meitä oli mennyt ihminen ja koira. Félagi seurasi koiran jälkiä välillä hirmuisesti tuhistellen. Huvittavaa.

Loppulenkille saimme vielä seuraksemme tyttären omalla ratsullaan ja siinä vaiheessa oma ratsuni virkistyi kuin olisi saanut lisää virtaa jostakin. Mukavaa sekin.

Eilinen päivä meni sitten issikkayhdistyksen johtokunnan kokouksessa. Juu, ihan koko päivä. Ne kokoukset eivät ihan lyhyeen lopu - kokous kesti yhdeksän tuntia. Mukavaa oli se, että kokous oli hyvähenkinen siitäkin huolimatta, että kaikki eivät olleet koko ajan samaa mieltä. Toivottavasti se ei ollut vain uuden johtokunnan vieraskoreutta...

---

Mutta nyt pitä tehdä syöksähdys maanantaiaamun arkeen, jotta pääsisi tästä tekemään ansiotyötään edes jollain aikataululla. Kouluun kuljettettava lapsonen ei ole käynnistynyt, joten pitää mennä katsomaan, onko sen akussa yhtään virtaa jäljellä...

---

Ainiin, Elinan tarpeet meinasivat unehtua: -3C, ei tuule, ei sada.