Eilen pääsin jo tapetinirrotuspuuhiin. Jos joku luulee, että on terapeuttista repiä tapetteja seinästä, niin tervetuloa vaan kokeilemaan. Yli puolet on vielä repimättä ja tässä vielä istutaan. Voin vihjaista, että minusta se ei ollut mukavaa puuhaa. Saattaa se johtua siitäkin, että olen niin lyhyt, että joudun varvistelemaan tikkailla, että saisin katonrajasta irti tapetit. Tai enhän minä toki lyhyt ole - katto vaan on liian korkealla. :)
Ukkoakaan ei vissiin isosti kiinostaisi itsenäisyyspäivänä moinen homma. Nukkuu vielä.
Keitin jopa itse itselleni kahvit tänä aamuna, koskakohan sellaista olisi viimeksi tapahtunut? Ei jaksa muistaa. Yleensä palvelu on pelannut vapaapäivinäkin kiitettävästi.
No, kun olen kolmannenkin kupposen juonut, niin lähden lätkimään tapetinirrotusainetta seiniin. Kyllä se ukkokin vielä töihin ehtii, sitä on ihan riittävästi jäljellä.
---
"Kun heräät aamulla, Puh", sanoi Nasu vihdoin, "mitä sanot itsellesi ensimmäiseksi?" "Mitähän tänään on aamiaiseksi?" sanoi Puh. "Mitä sinä sanot, Nasu?" "Minä sanon: Mitähän jännittävää tänään tapahtuu?" sanoi Nasu. Puh nyökkäsi mietteliäänä. "Se on sama asia", hän sanoi. (A.A.Milne)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos etukäteen, että kommentoit asiallisesti. Mainokset ja epäasialliset kommentit poistan, jos viitsin.