Lauantai-illan huumaa

Perjantai meni vauhdilla ilman vaarallisia tilanteita. Kengittäjäkin pääsi tulemaan ja nyt on Félagilla tuliterät popot alla. Juuri kävin niitä kokeilemassa ja hyvät olivat.

Nuorin lapi - se tytär - lähti viikonlopuksi Seinäjoelle. Toivottavasti vaihtelu tekee hänelle hyvää. Tuleva työhuoneeni ainakin tyhjeni vauhdilla perjantain aikana, jotta saisi matkustusluvan. Eihän se nyt toki valmiiksi asti tullut, mutta hyvä vauhtikin riittää, kun miettii sitä, kuinka kauan se asia on ollut ihan tyhjäkäynnillä. Äsken puhuttiin tytön kanssa puhelimessa ja ääni oli iloinen kuin peipposen laulu.

Tänään vietin puolestaan päivän vanhimman lapsen kanssa. Hän on siis poika, marraskuussa 19 vuotta ja asustelee Lohjan keskustassa yksiössä. On asunut jo vuoden verran. On kiva seurata, kuinka melkein-peräkamarin-pojasta on sittenkin kasvamassa itsenäinen nuori mies. Tänään hän osti omilla palkkarahoillaan varmaan ihan ekan oman huonekalun: isohkon tv-tason ja oli selvästi tyytyväinen hankintaansa. Se tosin nököttää vielä kaupassa sisällä, mutta eiköhän se maanantaina saada siirretyksi kohteeseensa. Lisäksi laittelimme yhdessä aitatolppia hevoslaitumelle vanhojen juuresta mädäntyneiden tilallle, poika oli lekamiehenä ja traktorikuskina. Minulle jäi varsin vaativa homma kertoa, mihin tolppa kulloinkin tarvitsisi laittaa. :) Hyvällä huumorilla ja iloisella mielellä tuli sekin työ tehdyksi. Maksuksi jouduin aiemmin päivällä pesemään kundin keittiön ja tiskaamaan astiat. Ihan hyvä vaihtokauppa. Luulen kuitenkin, että puhtaassa keittiössä on kiva laittaa ruokaa.

Ai ukko, missä miun ukkokulta sitten oli päivän? Korjasi anopin kattoa ja sitten lähti golfaamaan kamujen kanssa. Eiköhän tuo kohta kotiudu. Taidan mennä laittamaan saunan päälle ja nauttimaan sohvaperunoinnista näin lauantai-illan kunniaksi.